London calling!☆

Koska matkustamisesta vaan ei voi saada tarpeeksi. Meidän vuosipäivä lähestyy, ja poikaystäväni päätti taas olla ihana (jokseenkin oli hiukan oma lehmä ojassa tässä hänellä mutta ei se haittaa, minä olen aivan yli-innoissani!) ja varasi meille lennot Lontooseen! Olenkin vähän vihjaillut ja kysellyt tässä vuoden mittaan, että mikä on hänen mielipiteensä Lontoosta. Vastaukseksi olen saanut vain vähän epämääräistä muminaa kuinka likainen paikka se oli, ja että ei iskenyt. Nyt sitten, kesken työpäivän, hän laittoi minulle facebookissa viestiä, että mitenkä olisi, haluanko viettää Lontoossa yhden vai kaksi yötä. Olin myyty, jälleen kerran.

Elikäs ensi kuussa olisi tarkoitus lähteä tsekkaamaan Lontoo. Olen käynyt Lontoossa kerran, se oli minun ihka ensimmäinen ulkomaanmatkani ikinä. Olin tuolloin 15-vuotias ja menimme Vesannon 4H-keron kanssa reissuun, kun olimme itse keränneet postikortteja (heh, eipä taitaisi enää saada moisia rahoja kasaan postikorteilla…) myymällä reissurahat kasaan. Koska retki oli 4H:n, ohjaajat päättivät hyvin pitkälti mitä tehdään ja mitä ei. Voitte vaan arvata, millaiset shoppingut minulta jäi väliin. Nyt onkin hyvä hetki korjata tilanne.

Saga 15-wee Lontoossa... XD Oli muuten lievästi ahdistavaa tuolloin liikkua lolitassa siellä, vielä juntimpaa kohtelua sai kuin Suomessa >_<

Eihän siinä parissa päivässä juurikaan mitään ihmeellisyyksiä ehdi. Ihan mukava käydä tsekkailemassa mestat, kuinka ne ovat muuttuneet tässä muutaman vuoden aikana sekä mennä niihin paikkoihin joihin silloin vuosia sitten ei päässytkään. Ja jos vaan mitenkään sattuu, että Ted Bakerin liike on matkan varrella niin saattaisin ehkä käydä kurkistamassa… Poikaystävälleni suurin syy tähän kai oli uusi Finnairin kone Airbus 350 sekä Cathayn first class lounge joka Lontoossa sitten odottelisi. Onhan tämä jännittävää, en aikaisemmin edes tiennyt minkään lentokenttäloungejen olemassaolosta ennen poikaystävääni.
  

En ole mikään lentokonefani, mutta kyllähän lentomatkustaminen on kivaa. Ahdistun vain lievästi siitä ryysiksestä, mikä aina turvatarkastuksissa yms on. Poikaystäväni saikin kokea sen kun kettuunnuin Venetsian lentokentällä töniviin ja ryntäileviin ihmisiin, ja edes menomatkan businessluokan lippu ei rentouttanut meikän mieltä. En edes tiedä mistä nyppiinnyn niin pahasti ja mikä alkaa risomaan, kun kiirettä ei ole mihinkään ja kone kyllä odottaa. Ahdistun varmaan nykyään jo ihan vain ahdistumisen ilosta, kai se on jokin sisäänrakennettu juttu. Mutta anyways, innolla odotan lentoa tuossa kehutussa uudessa koneessa sekä loungea, joissa istuminen on aina kuitenkin loppujen lopuksi rentouttavaa siihen lentokenttähässäkkään verrattuna.

Olettekos te käyneet Lontoossa, ja mitä tykkäsitte? Myöskin, onko lentäminen teille suurta huvia vai vaan pakollinen paha kun siirrytään paikasta A paikkaan B?