Dress: New Yorker, shoes: Nike, bag: Louis Vuitton, pompom: Balmuir, sunglasses: RayBan
Siis apua, en edes muista milloin olisin New Yorkerissa viimeksi käynyt, ja toinen apua siitä, että tulipa taas ostettua sitä saakelin mustaa vaatekaappiin. Kävimme viime keskiviikkona rymyämässä Serenassa pikkusiskojeni kanssa, ja sen jälkeen mentiin Jumboon shoppailemaan. Pikkusiskojeni lempparikauppa vaateostoksia tehdessä on New Yorker, ja sinnepä sitä sitten mentiinkin. Löysin supersöpön yöpaidan kissaprintillä, suloiset ananaspikkarit sekä tämän mekon. Tämä mekko on ihan parhautta, jokseenkin hilautuu aina kävellessä ikävästi ylös, että vähän väliä saa olla nykimässä alaspäin, mutta muuten tämä on kyllä tosi hyvä ja mukava päällä. Yhdistin tähän asuun sitten neverfullin sekä Niken lenkkarit, koska ballerinat/sandaalit olisivat olleet vähän töhö yhsistelmä.
Tiedättekö, minulle on tullut ihan hirmuinen ikävä varastettua neverfulliani. Kyllä. Ikävöin laukkua. Jotenkin koko automurto on jäänyt kummittelemaan, ihan monestakin syystä. Jo se että yksi paskapää siellä luulee, että lavastettiin joidenkin vakuutusrahojen takia koko homma (Just for ur note, minun matkavakuutus oli niin pieni, että se korvasi hädintuskin mitään, että monentonnin edestä tavaran menettäminen muutaman satkun saamiseksi ei olisi mitenkään järkevää), ja sen lisäksi se systeemi miten tämä murto hoidettiin. En meinaa siis rosmon ikkunanrikkomistaktiikkaa vaan poliisia, joka ei tikkua ristiin asioiden eteen laittanut, vaikka meillä kuva onkin murron tehneen tyypin rekkarista. Ja tosiaan kuinka menetin tunnearvollisesti tärkeää tavaraa. Raha-arvosta puhumattakaan. Ja se että reissu meni sitten ihan pipariksi yhden kusipään takia. Ja se neverfull mikä monogramprintillä minulla oli, oli vaan niin sopivan muhjaantunut käytössä ja se printti oikeastaan on ehkä kuitenkin kivempi kuin tämä damier ebene.
En tiedä, nyt jatkan opparin analysointia! Tämä on onneksi ihan mielekästä puuhaa kun jälleen ja taas vaihteeksi ulkona sataa.
