*:･ﾟ✧Vesanto vs Helsinki✧･ﾟ:*

Minulla on jo pidemmän aikaa ollut suunnitelmissa kirjoittaa tällainen postaus, jossa otan Vesannon ja Helsingin plussat ja miinukset vastakkain. Olen täällä Helsingissä asuessani saanut huomata, että vaikka muuttaisi kuinka pääkaupunkiin, aina kävelee jostain joku vesantolainen vastaan. Aina kun jossain sanoo olevansa Vesannolta kotoisin, tulee heti yksi tai kaksi tyyppiä ilmoittamaan että on myös alkujaan Vesannolta. Niin on käynyt koulussa (luokalla yksi vesantolainen) ja edellisessä työpaikassani (Kolme työkaveria oli Vesannolta lähtöisin tai muuten kytkyissä sinne). Täytyy kyllä rehellisesti sanoa,  että kyllä tämä Helsinki tuntuu paljon omemmalta kuin se pikkupaikkakunnalla asuminen, mutta olihan Vesannossa paljon hyvääkin. Lisäksi se identiteetti kyllä on ja pysyy maalaisena, ei siitä eroon pääse vaikka kuinka täällä asuisi. Tässä nyt niitä muutamia kohtia:

🍓En itse tykännyt yhtään siitä Vesannolla vallitsevasta kaikki-tuntee-kaikki -asetelmasta. Onhan siinä varmasti paljon hyvääkin, mutta itsellä tämä oli vain ahdistavaa. Kaikki mitä olet tehnyt myös muistetaan ja kaikki tietävät varmasti myös senkin! Eli juoruilulle otollista maaperää, ja itsestänikin oli vaikka jos mitä keksittyä juttua ja kohta koko kylä tiesi sen faktana. Täällä sentään jos tekee jotain tosi noloakin, niin kukaan ei siitä tiedä saatika muista. 

🍓Vähän liittyen edelliseen, mutta kun kerran saat jonkun leiman, niin se myös on ja pysyy. Huvittavaa miten ne ihmiset, jotka minua halveksi jo yläaste/lukioaikaan, halveksivat yhä. Vaikka olen todellakin poissa silmistä poissa mielestä, samat tyypit jaksoivat viljellä sitä paskaa netissäkin. Ihan villi veikkaus vain, mutta tyyliin jos olisin yhtään isomman kaupungin yläasteella/lukiossa ollut ei-tykätty tai kiusattu, ei olisi heitä enää aikuisiällä jaksaneet tekemiseni kiinnostaa. Ja ei koske vain itseäni, vaan myös muita joita tiedän koulussa kiusattavan. Olet aina se paska ja nolo ja tyhmä sinne hamaan hautaan saakka, kun jotkut niin ovat päättäneet.

🍓Luonto ja maisemat ovat kyllä ihan omaa luokkaansa siellä maaseudulla. En voi sille mitään että minua vähän huvittaa kun porukka täällä kehuu kuinka luonnon helmassa ja maaseudulla sitä ollaan kun mennään jonnekin Vuosaareen. Siis totta kai kaikki on suhteellista ja puhun itsekin luonnon helmassa asustelusta nyt kun muutettiin keskustasta pois Pohjois-Helsinkiin.

🍓Työllistymismahdollisuudet maalla omalla alalla olisi ihan huippua, ja voi että kun ne asunnot ei maksa mitään. Kun ostettiin tämä nykyinen kämppä, niin eihän sitä malttanut olla kurkistelematta myös Vesanto-Tervo-Keitele-Karttula -akselilta . Samalla hinnalla millä ostettiin tämä meidän sadan neliön kämppä, olisi saanut (muistaakseeni) Karttulasta aivan jäätävän ison ja suht uuden kartanon järven rannalta, ja tonttiakin olisi ollut vaikka muille jakaa. Jos sitten taas vähän vähempään haluaa tyytyä, saa omistusrivareita tai pienempiä ja vanhempia omakotitaloja Vesannolta ihan muutamalla kymmenellä tuhannella, siinä missä Helsingissä omakotitalojen hinnat lähtevät helpostikin sieltä 400 000€. Voi vaan jokainen miettiä itsekseen että onko siinä mitään järkeä.

🍓Vaan kun Vesannolla ei se julkinen liikenne kulje. Voi kun on sitä suurta vitutusta itselläkin usein, kun istun junassa/bussissa ja siinä kymmenen minuutin automatkassa kestää melkein tunti, mutta pitäisi olla tyytyväinen että julkiset kulkee. Vesannolla kun ei julkista liikennettä ole minkäänlaista, ja bussi kulkee Vesanto- Kuopio -väliä vain muutaman kerran viikossa. Kun siellä syrjäkylillä asusteli, auto oli ihan pakollinen juttu. Oli se kyllä melkeinpä ihan Vesannon keskustassakin.

🍓Vaikka kouluajoilta muistot olivatkin vähän nihkeitä, oli pienessä koulussa todellakin puolensa. Pesispäiviä lämmöllä muistellen. Eli siis, saatettiin vaan päättää että nyt tänä koulupäivänä mennään pelaamaan pesistä ja that's it. Ei näitä päiviä nyt usein ollut, mutta silloin tällöin.

🍓En ole mikään Kuopio-fani nyt näin aikuisiälläkään, ja siksi onkin sanottava että kyllä Helsinki kaikkine mahdollisuuksineen on mukavampi kaupunki. Vesannolta Helsinkiin ajaa autolla neljä tuntia (sisältäen yhden pikaisen vessapysähdyksen), junalla Hki-Suonenjoki väli kestää vajaa neljä tuntia ja tähän päälle tunnin ajomatka. Kuopioon ajaa noin tunnin, ja bussilla kestää puolitoista tuntia. Toisaalta, jos tulisi kaunis kesä, voisi lähteä miehen kanssa turisteilemaan Kuopioon joksikin aikaa! Kuopiossa kuitenkin on yksi ihan lempparikirppiksistäni ikinä, ja järvimaisemat kauniita.

🍓Ihan niinkin "tylsä" juttu, mutta Vesannolla julkinen terveydenhuolto toimi paljon paremmin kuin täällä. Siis, typeräähän oli kun niitä terveyskeskuksia suljettiin ja avattiin ja suljettiin ja vesantolaisia pakotettiin ajamaan aina vuorotellen Keiteleelle ja Karttulaan riippuen siitä missä nyt sattui lähin terveyskeskus olemaan auki. Mutta kuitenkin, kun sairastuin anoreksiaan, sain apua ihan käsittämättömän helposti. Nyt kun miettii, niin jos olisin asunut Helsingissä jo silloin, avun saaminen ei todellakaan olisi ollut yhden puhelinsoiton päässä, vaan tuskin sitä apua olisin saanutkaan. Kuitenkin olin ihan täysi-ikäinen.

🍓Koko Japanin vaihtarireissukin oli mahdollinen minulle varmaan vain koska Vesanto. Meitä vaihtoon lähtijöitä oli vain kaksi, joten meille oli helppo sponsoroida vaihtarireissut. Isommassa kaupungissä Japanista ja Lattareista kiinnostuneita olisi varmaankin ollut niin monta, ettei me kaksi oltaisi saatu niin helposti ja varmasti rahoitusta, tukea ja apua lähteä. Eli kaikki vesantolaiset nuoret jotka tätä luette: Hakekaa ihmeessä vaihtoon! Stipendin saaminenkin oli koulussa lukiossa helppoa , sain Japanin kielen ja kulttuurin stipendin ja kirjapalkinnon. Enpä varmaan yhtään isommassa koulussa moista olisi saanut :'D

🍓Vesanto-kotona on KISSA! Lemmikkikuume on ihan huipussaan, ja haluaisin nyt ottaa myös koirankin. Olisipa aikaa, niin todellakin ottaisin sekä kissan että koiran!

Tällainen vähän erilaisempi postaus. Tämä ei ole loukkauksena sitten kenellekään helsinkiläiselle tai vesantolaiselle. Veikkaan, että kokemukseni Vesannosta paikkana olisi paljon positiivisempi, jos ei kaikkia noita koulukiusaamishässäköitä olisi osunut kohdalleni. Olen joskus miehelleni sitä puhunutkin, että ihan hyvin voisi olla, että olisin vain kouluttautunut Helsingissä ja muuttanut takaisin Vesannolle, jos ei tuota kiusaamistaustaa olisi ollut. Ja eipä sitä kukaan tiedä, mitä mekään nyt keksitään. Ollaan me jo katsottu asuntoa Kittilästä, ja mietitty Japaniin muutamaksi vuodeksi lähtöä! No mutta, nyt me nautitaan kyllä tästä pääkaupunkiseudun elämästä, onhan meillä nyt kaikki täällä. Ja Vesannolla tullaan viettämään sitten juhannusta, koska onhan se nyt vaan paljon auteettisempaa viettää juhannusta siellä oikeasti metsän keskellä järvimaisemassa hyttysten syötävänä kuin täällä kuuntelemassa kun porukka valuu baariin ja baarista pois :') 

My day(s) with littlesister☆

Nyt tuleekin jonkinsortin myday/my weekend- postausta! Heti alkuunsa voin todeta että homma vähän pissi ja eipä niitä kuvia tullut nyt niin paljoa päivän mittaan otettua, kuin oli tarkoitus. Kuitenkin sen verran kuvasaldoa sain aikaiseksi, että postauksen pystyy toteuttamaan ja sehän se tärkeintä, eiköstä niin? :)

Pikkusiskoni siis tuli ensimmäistä kertaa ikinä yksin Helsinkiin, ja eipä hän koskaan ole Helsingissä ollut siten että pääsisi shoppailemaan ja kaupunkia kiertämään; Aikaisemmin ollaan tyyliin käyty Linnanmäellä tai sukuloimassa ja that's it. Nyt olikin siis ihan kivaa pitää kunnon tyttöjen viikonloppu, varsinkin kun mieheke oli kotona kuumeen kourissa eikä senkään tiimoilta kaupungille oikein taipunut. Dora toikin messissään sitten valkosuklaata ja vaahtokarkkeja, ja päätettiin sitten laittaa illalla fonueta ihan ekaa kertaa ikinä. Tuli kyllä megaimelää, mansikoilla olisi varmaankin toiminut parhaiten, mutta hyvää ja hauskaa oli :) 

Ruokalinjalla jatketaan! Seuraavana aamuna olikin ihan löhöilyä tiedossa, ei kiirettä mihinkään, ja kun mieskin kerta kipeänä niin edes hänellä ei herätys soinut aamulla töihin. Päätettiin aamuteen jälkeen laittaa brunssi, kun ei kumpikaan viitsitty sitten maksaa lounaasta; Tarkoitus oli käydä kahvilla ja Suomessahan jo kahvilakäyntiin saa uppoamaan sen lounaan verran rahaa, joten ei kahta kertaa sitä summaa viitsinyt laittaa pelkkään ruokaan. Kerättiin kaapista sitten 12- vuotiaan suuhun kelpaavat ainekset, ja tehtiin ihan lämpimiä voileipiä kera tonnikalan, valkosipulilevitteen, mustekalan ja katkaravun! Hyviä tuli ja kyllä nälkä pysyi poissa.  

 

Ennen kaupungille lähtöä sitten laittauduttiin! Dorallakin oli uusia meikkejä jota sitten testailtiin siinä ja nappailtiin parit selfiet, sekä asukuvat ennen kuin suunnistettiin kohti keskustaa. Mitään virallisia ja muotibloggaaja-kunnollisia asukuvia ei tullut otettua, keli ei ollut ulkona ollenkaan suotuisa räntä- ja vesisateinensa. Tässä kuitenkin meikän outfitti perjantailta: 

 Dress: DaTuRa, sukkikset: Shibuya109, hairbow, necklace: MA*RS, cardigan: H&M

Kierreltiin ensimmäisenä ihan perus Kampit ja Foorumit, sekä pyörähdettiin muutamissa pikkuputiikeissa. Pikkusiskolleni ehdoton reissun kohokohta oli Starbucks, jossa kuulemma Skrillex käy säännöllisin väliajoin, joten täytyihän hänenkin sinne päästä! Voi että, ei noita omia fanityttöilyaikoja onneksi muista kauhean selkeästi, vaikka olin minäkin vannoutunut Moi Dix Mois-fani henkeen ja vereen, ja pakkohan sitä oli sen verran ernu olla siinäkin asiassa että Mana-saman fanittamisen sijaan tykkäsin basisti Sugiyasta ihan yli äyräiden. No mutta siis, olipa tämä itsellekin ensimmäinen kerta Suomessa Starbucksissa. Kerran Terhin kanssa oli tarkoitus siellä käydä, mutta paikka oli aivan täynnä. Mentiinkin jo ihan hyvissä ajoin ennen kolmea, jolloin pahin ruuhka ei vielä ollut ehtinyt iskemään, vaikka istumapaikkaa jouduimmekin odottelemaan. 

Ette varmaan ikinä arvaa missä liikkeessä tuli käytyä? :D Michael Korsilla oli tullut kevätmallisto, ja Dorakin on halunnut päästä MKlla käymään, suurena Michael Korsin tennareiden ja lenkkareiden ystävänä. Doran matkaan ei tarttunut mitään, mutta itse sorruin ostamaan erään upeuden! Saa nähdä teenkö erillistä postausta vai näättekö sitten käytössä. 

Sitten reviewiä tuosta latesta! Tilasin siis ruusuvesi pistaasi-laten. En tykkää kahvista enkä ole sitä juontukaan ikinä. Päätin antaa nyt yrityksen kyseiselle erittäin herkullisen kuuloiselle ja näköiselle juomalle, ja yritän vähentää sokeria huomattavasti joka sulkikin kaakaot listalta (tiedän, melkoinen kaloripommi tuokin mutta kaakaota parempi). Kahviksi oli hyvää ja sain juotua kaiken ja jopa tykkäsin. Kuitenkin, en löytänyt pistaasia enkä ruusua juomasta. Maistoin vain kahvin, kermavaahdon ja sokerin. Mutta tulipahan kokeiltua ja näytti tosi söpöltä!

Viihdyttiin kaupungilla ihan iltaan saakka! Käytiin kiertämässä kaikki kauppakeskuskset, pyörähdettiin Itiksessäkin että Dora pääsi matkustamaan myös metrolla (Kyllä se jo sekin on aikamoinen kokemus kun täällä Vesannolla ei edes bussit kulje!) ja katsomaan muunmuassa New Yorkerin tarjonnat. Suurimmat shoppailut määrällisesti tuli kummallakin Gina Tricosta. En juurikaan ostostele normikaupoista, mutta nyt perjantaina oli poikkeus. 

Illaksi sitten kotiin! Aamulla oli aikainen herätys sillä kyllä huomaa kun kehä kolmosen ulkopuolelle poistutaan että julkinen liikenne lakkaa kulkemasta. Vesannon suunnalle kulki tasan yksi bussi Kuopiosta lauantaina, ja sekin klo 14. Ja junat eivät tietenkään mätsänneet tämän aikataulun kanssa. Olikin lähdettävä ihan överiaikaisin aamulla liikenteeseen. Syötiinkin sitten illallinen ihan kotona että sai miehenkin syötettyä. Koska oli muutenkin niin spesiaali perjantai niin herkuteltiin laittamalla ranskanperunoita ja falafelpyöryköitä. Jos haluatte megahyviä ja halpoja falafelejä, käykää ihmeessä Tukkutorilla sijaitsevassa Araral Bazaarissa, jossa saa kilon falafelejä vitosella. On muuten hyviä ja näihin ei vaan kyllästy. Pelattiin kaikki kolme sitten vielä Mario Karttia. Ihan paras peli jonka parissa viihtyy kyllä useamman tovin.

Ja tämä päivä sitten hurahtikin matkustaessa. Ensin junalla Kuopioon ja Kuopiosta bussilla Vesannolle. Eli istumista ihan tarpeeksi ja viideltä kotiuduttiinkin tänne. Sen jälkeen ollaankin pelattu lautapelejä, ja minä muokkaillut kuvia ja silittänyt kissaa. Keli on kyllä ihan toinen verrattuna Helsinkiin, täällä tulee lunta taivaan täydeltä ja maa on ihan hiihtokunnossa. Jos vaan huomenna suunnitelmat ei petä kiskaisen sukset jalkaan ja lähden testaamaan miten saa matkan taittumaan ilman latuja. Palaillaanhan tässä taas piakkoin, ihanaa lauantai-iltaa ja mahtavaa ystävänpäivää <3 Meillä ystävänpäiväilta menee täällä maalla, istutaan varmaan viinilasin kera ja nautitaan talvisista maisemoisista jotka saattavat olla tältä talvelta viimeiset, ellei kamala takatalvi iske!

My day: Daytrip to Oslo☆

Tykkään kovasti lukea näitä my day-postauksia, joten ajattelin itsekin toteuttaa tällaisen, kun kerrankin päivääni kuului jotain muutakin kuin töitä ja kotihommia. Lähdimme nimittäin käymään päiväreissulla Oslossa! Osloon lähtö oli jännittävää, sillä en ole ikinä käynyt Norjassa, ja totta kai uusiin paikkoihin matkustaminen on mukavaa. Herätys oli aamulla klo 5, sillä meidän piti lähteä jo kuuden bussilla lentokentälle. Pikainen meikkaaminen ja vaatteet päälle ja bussipysäkkiä kohti!

Kaunista aamua ei oikein saanut täydellisesti taltioitua, mutta voi että oli nättiä! Muutenkin oli ihana kävellä raikkaassa aamuilmassa, ja muita ihmisiä ei juurikaan näkynyt. Lentokenttäbussiinkin peräti mahtui istumaan.  

Lentokentällä sitten kipitimmekin päätäpahkaa loungeen, jotta saisimme aamupalaa. Loungessa oli paljon porukkaa ja emme saaneet niin hyviä maisemapaikkoja kuin yleensä. Aamulla lähtikin paljon lentoja eri puolille Eurooppaa, joten ihan ymmärrettävää ettemme saaneet nautiskella rauhasta. 

Lento lähtikin hiukan etuajassa, ja olimme ajoissa Norjassa. Siellä sitten saimmekin päänsäryn, sillä matkalippujen myyntipiste olikin kiinni. Ainoa paikka, josta matkalippuja sai oli automaatti, joka ei antanut alennuslippuja (opiskelija) saatika 24 tunnin matkakorttia. Yhdensuunnan liput kustansivat yli kymmenen euroa lentokentältä keskustaan per henkilö, joten ensin ajattelimme ettemme todellakaan maksa sellaista summaa, kunnes totesimme ettei sitä nyt tässä tilanteessa mistään halvemmalla saa. Matkustimme junalla lentokentältä Oslon päärautatieasemalle, jossa menimme heti ottamaan asukuvat aseman vieressä olevaan kauppakeskukseen, jossa oli ihanan hiljaista siihen aikaan aamusta. Kello oli siis noin kymmenen tässä vaiheessa.

Top: LOOK HUMAN, cardigan: Gina Tricot, leggings: Forever21, shoes: Fiorella, bandeau: Louis Vuitton, bag: 2ndhand

Päätin pukeutua mukavasti, mutta yritin silti pitää tyylikkään linjan etten näyttäisi ihan pummilta. Gyarua tms en viitsinyt vetää päälle, koska kävelimme koko päivän, sekä päivä oli pitkä. Olisi tuntunut tukalalta liikkua tekoripset ja hiuslisäkkeet ja piilolinssit naamassa ja monta kerrosta vaatetta päällä. Olen aivan rakastunut noihin LOOK HUMANilta tilaamiini paitoihin! Ne ovat niin söpöjä ja sopivat monenlaiseen asukokonaisuuteen. Mitä te tykkäätte tästä asukokonaisuudesta?

Aseman vieressä oli eräänlainen kauppahalli, jossa ajattelimme käväistä. Erosihan se tietty meidän naapurin Hakaniemen kauppahallista, ja oikeastaan tykkään meidän perinteisemmistä. Olihan se mukavaa siellä pyörähtää ja ihmetellä kaikkea jännittävää ja ah, niin kallista.

Kauppahallin jälkeen päätimme lähteä kävelemään ja katselemaan mestoja, ja törmäsimme sitten oopperataloon, joka sitten kaikkien muidenkin turistien tavoin täytyi lähteä kävelemään. Täytyy sanoa, että vaikka oopperatalo oli tyylikäs, ja katolta näki hyvin ympäri Oslon, ei Oslo kauhean kaunis kaupunki ollut. Ympärillä oli kauheasti rakennustyömaita ja työkoneita ja myllättyä maata. Kuvauksen kohteeksi joutui aivan valtavan iso ja äkäisennäköinen lokki, joka ei tuntunut ihmisiä pelkäävän.

Emme saaneet niitä 24 tunnin matkalippuja, joten jalkapelillä kuljettiin. Päätimme tsekata Oslon yleisimmät nähtävyydet, ja suuntasimme kohti puistoa jossa oli paljon hämäriä patsaita. Poikaystäväni on käynyt Oslossa aiemminkin, joten hän sai (jälleen kerran) toimia kompassina ja navigaattorina.



Patsaat olivat oikeasti todella hämmentäviä. Puisto itsessään oli muuten oikein kiva paikka käväistä. Ihmettelen kovasti ihmisiä jotka siellä jaksoivat piknikoida ja istuskella, sillä keli oli todella epävakaa ja tuuli oli hurjan kylmä. Me emme jääneet puistoon sen kummemmin, kävelimme vain paikan päästä päähän ja suuntasimme sitten kohti metroa, että pääsisimme kotia kohti!

 

Ja ajoitus oli mainio. Sillä melkeinpä heti alkoi satamaan kun pääsimme junalle. Olihan päivä todella mukava ja erilainen, ja pakko myöntää että Norjaan matkustaminen oli oikein budjettiystävällistä, sillä kaikki vaan oli niin kallista, ettei mitään tehnyt mieli edes ostaa. Säästimme ruokakuluissakin, sillä söimme Helsingin päädyssä loungessa kunnolla, ja saman teimme Oslossakin. Heti turvatarkastuksista selvittyämme menimme istuskelemaan ja rauhoittumaan loungeen.
 

Tykkäsin itse todella kovasti Oslon loungesta! Paikka oli tunnelmallinen, ja porukkaa oli todella vähän. Ihmisten vähyys varmaan oli suurin syy miksi viihdyin. Sai ihan rauhassa olla ja jutustella ja lepäilläkin, ilman että kukaan häiritsi. Ruoat olivat hyviä ja tuli syötyäkin itsensä taas ihan ähkyyn, ja kuoharikiintiönkin luulisi olevan nyt taas joksikin aikaa kiinni. Meillä oli hyvin aikaa vain olla, sillä lento lähti puoli seitsemältä ja olimme kolmen jälkeen jo paikalla.

Takaisin Suomessa olimme yhdeksän jäljestä. Kävelimme rautatieasemalta kotiin, ja oli ihana katsella syksyisen öisiä maisemia. Harmittaa etten osaa ja voi ottaa kunnollisia yökuvia. Maisemat olivat vaan niin kauniita *_* Ilta menikin jumittaessa sitten. Sain onneksi viestiä työpaikalta, että sunnuntain työvuoro alkoikin myöhemmin, joten ei ihan tarvinnut hypätä suoraan sänkyyn kun kotiin pääsi. Oli kyllä mukava reissu, jokseenkin ihan heti en jaksa uudestaan herätä lentokentälle kello viisi aamuöllä :’D