My weekend via phone☆

Menimme viime perjantaina Vesannolle perheeni luokse pikkujouluja viettämään kun poikaystäväni pääsi töistä joskus seitsemän aikaan iltapäivällä. Junamatka tuntui ikuisuudelta, mutta onneksi matkassa oli uusin Cosmopolitan sekä pari muutakin lehteä, pähkinöitä Punnitse ja Säästästä sekä Nintendo 3DS varustettuna Mario & Sonic at the London Olympics. Oltiin Vesannolla vasta puoliltaöin, mutta parempi sekin kuin vasta lauantaina olisimme lähteneet. Koska myday ja my weekend-postaukset ovat ilmeisen toivottuja, tässäpä siis postausta viikonlopustamme maalla.

Pikkusiskoni olivat aivan innoissaan siitä että pitkästä aikaa tultiin käymään, viimeisimmästä käynnistä kun oli jo aikaa. Pelasimme jotain upouutta Robogem-peliä, joka on tarkoitettu kouluille, koska ohjelmoinnista tulee pakollinen osa opetussuunnitelmaa. Peli oli kyllä aikamoista aivojumppaa näin aikuisillekin :D Leivottiin pipareita, ja poikaystäväni leipomista Muumeista tuli aikamoisia ilmestyksiä! Mutta maistuvia ne olivat silti. Pikkujoululahjat eivät sitten olleet vain meille, vaan myös kissamme Pate pääsi nauttimaan joulunodotuksesta. Joulukalenteri oli perheeltäni ja nuo pienet naksut nappasin itse viime kauppareissulta mukaan, koska pakkaus oli vaan niin symppis! Ja maistuivat ne kissallekin!

Lumi puuttui sitten Savonmaaltakin. Olin jotenkin odottanut että pääsisin kuvailemaan lumisia maisemoisia, mutta ei niin ei. Keli onli vähintään yhtä lämmin ja tuulinen kuin Helsingissäkin, ja ihmettelen yhä kuinka 98% ajasta meillä oli kuitenkin sähköt vaikka välillä tuuli ja tuiskusi ihan tosissaan. Sisäinen maalaiseni heräsi henkiin ja oli ihan huippua päästä kunnon metsäpatikoinnille. Harmitti vain että jätin kumisaappaat kotiin, sillä kenkkarit eivät ole vesisade + metsä- yhdistelmälle parhaat mahdolliset kengät. 

Pikkusiskoni olisivat jo viimekäynnillämme halunneet paahtaa vaahtokarkkeja kanssamme. Viimeksi aikataulu tuli vastaan, mutta tällä kerralla päätimme että vaahtokarkkiretkelle on saatava aikaa. Koska lunta ei tosiaan ollut, päätettiin että säästetään metsäretki vaahtokarkkien kera sitten tulevaisuuteen, ja nyt nikkaroidaan tulet ihan omaan kesäkeittiöön. En muistanutkaan että vaahtokarkkien paahtaminen on näin hauskaa...

... ja haastavaa. Karsinogeeni- ja sokerikiintiö tuli varmaankin sitten loppuvuodelta täyteen, kun suurin osa vaahtokarkeista joko paloi tai ei muuttunut miksikään. Tulien tekokin oli sellaista vääntöä, oikeastaan vaan sanomalehdet paloi ja puut otti pelkkää väriä. Kaikkia ei ole eräjormiksi suunniteltu, ja ei minulta nuotionteko onnistu. Hauskaa kuitenkin oli!

Maanantaina aamulla sitten hypättiin bussiin ja mieheni sai maisemamatkailla hurjan Vesanto-Tervo-Karttula-Kuopio -välin ensimmäistä kertaa. Menimme siis bussilla Kuopioon, jossa kävimme moikkaamassa sairaalassa pappaani ja jatkoimme siitä juna-asemalle. Matkan varrella olikin sitten pizzeria, jossa pitsat maksoivat vain 4€ kappale, joten pakkohan tuota ilmaista pitsaa oli mennä syömään, kuitenkin matkaa kotiin oli monta tuntia, ja tuolla pärjäsikin sitten loppupäivän. Oli ihan hauskaa päästä moikkailemaan porukoita Vesannolle ja silittelemään kissaa, kun kissa meiltä täältä kotoa vielä puuttuu. Ehkä sekin asia korjaantuu sitten ajan kanssa!