tiistai 31. lokakuuta 2017

*:・゚✧Naiset pois keittiöstä ja töistä✧・゚:*


Minä ihailen menestyneitä naisia. Viimeisin misogynistinen heitto Kari Aihisen suusta sai minut näkemään punaista, samalla kuin näkemään sen valitettavan faktan, ettei naisia ole johtavissa asemissa juurikaan. Oikeasti, kun alkoi miettimään ketä johtavia naisia meillä täällä Suomessakin on, vaikka Suomessa tasa-arvo on ihan priimaluokkaa. Ja miten ahdistavaa sekin on, että minä olen lähinnä tittelillä vaimo, (all respect Chrisu, olen mielellään "tunnettu" vaimonasi💖) en se mitä minä teen tai tulen saavuttamaan, jos tulen.

Ensimmäinen naiseuden mukanaan tuoma iso ongelma tuli viimeisimmässä työpaikassani. "Ai olet naimisissa, noh, milloinkas on niitä lapsia sitten tulossa, vai joko on pullat uunissa?". Kas kummaa työni ei sitten jatkunutkaan. Kollegan kanssa jutellessa, oli hänkin saanut aikaisemmin työpaikastaan julmaa kuittailua, kun jäi äitiyslomalle. Itkin miehelleni kotona, miten epäreilua se on. Oma asemani työelämään pääsyssä on todella vaakalaudalla sen olettamuksen nojalla, että naiset ne nyt vaan lisääntyvät, varsinkin kun pääsevät naimisiin. Sehän ei tule kysymykseenkään että nainen jäisi tahallisesti tai tahtomattaan lapsettomaksi, tai niitä lapsia tehtäisiin avioliiton ulkopuolella. Ok, nuori nainen on aina huonommassa asemassa työpaikan suhteen kuin nuori mies, koska saattaahan sitä nainen päästä naimisiin työsuhteen alettua. Työmarkkinat eivät suosi naisia monellakaan suunnalla.

Aihisen mukanaan tuoma keskustelu oli surullista seurattavaa. Kuinka kommenttiosiot täyttyivät naisten vähättelyllä ja kaikki pistettiin sen piikkiin kuinka "femakot nyt suuttuvat kaikesta". Minusta tuohon haastatteluun tiivistyi paljon vääriä oletuksia, jotka kertovat vaan siitä että this is mens world. Yhä edelleen.

1. Kaikki eivät halua eikä saa lapsia. Lapset ja lapsettomuus on sellainen naisten riippakivi ettei mitään rajaa. Lapsia pitäisi synnyttää ja tehdä mutta samaan aikaan nainen on miehen ja valtion lompakolla elävä loinen, työnantajien pahin painajainen kun kehtaakin jäädä äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle ja vaikka ties mitä. Jos niitä lapsia ei hankita tai ei saada, ollaan epäkelpoja yksilöitä kun ei synnytetä veronmaksajia valtiolle. Tahattomasti lapsettoman kannalta on pelkkää tuskaa kuunnella sitä kuittailua ja kyselyä töissä. After all, hankki lapsia tai ei, nainen on riesa työmarkkinoilla, ja riesa kotona ollessa.

2. "Fysiikan lait", eli siis... Nainen ei pärjää nopeatempoisessa työelämässä mutta mies pärjää. Ok, tarvitseeko tähän sanoa mitään? Ihan kuin se kokin ammatti olisi jotenkin maailman hektisin ja kiireisin. Kas kun itse tunnen monia naisia jotka ovat hyvin, hyvin hektisissä töissä, joissa laitteet kehittyy, joissa joutuu koko ajan opettelemaan uutta ja joissa joutuu olemaan korkeasti koulutettu. Tietty ihan freshiä näkökulmaa tähän sovinismiin tuo tuo aspekti, että naisen kuuluisi olla pois keittiöstä. 

3. No kukas ne lapset sitten hakee pois päiväkodista jos ei äiti? Lapsethan jää sinne dagikseen jos mamma itsekkäästi on uraa luomassa. Voi jessus sentään, tämä loukkaa jo vähän miehiäkin. Ei oma mieheni ainakaan olisi niin pässi, ettei omia lapsiaan tunnistaisi päiväkodin pihalta. Kyllä kai miehetkin osaa omat lapsensa noukkia kotiin. Ja kyllä moni nainen käy töissä ja hoitaa lapsensa hyvin. Tästä päästäänkin aasinsiltana kohtaan yksi: Jos naiset jäisivät kotiäideiksi, marmattaisivat miehet siitä, kuinka naiset vaan "lepäilee" siellä kotona ja miesten lompakoilla ravaavat alvariinsa. 

Olin todella pettynyt siitä, että keskustelu toi mukanaan sen, että miehet oikeasti ovat sitä mieltä että naisista on vain sihteereiksi ja siivoojiksi ja toimistotöihin. Ei "oikeisiin" töihin tai varsinkaan mihinkään fyysistä voimaa vaativiin duuneihin. Itsekin olen ollut töissä, jossa piti nostella painavia asioita, ja paljon sitä sai kuulla, että eikö joku mies voisi tulla tekemään. Ja olen kuullut myös kommenttia kun koulutuksestani olen kertonut, että "Ihan kelpo sihteerihän sinusta tulisi" yms. On jotenkin kurjaa, että naisen asemaa työelämässä vähätellään, ja kuten näkyykin, ei naisia juurikaan päästetä menestymään. Tavallaan se fakta surettaa itseäkin, kun tietää, ettei tässä tulla uralla etenemään ja se, että töihin pääsystä joutuu taistelemaan.

Perus disclaimer lisättävä, etten todellakaan väheksy sihteereitä tai henkilöitä, jotka eivät edes halua edetä uralla ja menestyä. En väheksy _mitään_ työtä, ja vihaan koko sydämestäni sanaa paskaduuni. Kun ei sellaista paskaduunia oikeasti ole olemassakaan. Itsekin tehnyt vaikka jos minkälaista hommaa elämäni aikana, ja esimerkiksi kaupassa hyllyttäminen oli oikein mukava kokemus ja haha, voisin yhä mennä tekemään sitä. Itse vaan näkisin itseni sellaisena uraihmisenä, ja ne karut faktat siitä, että satun omistamaan kohdun ja yhteiskunnan asenteet ovat musertavia. Ehkä tässä vuosien varrella ihmisten asenteet ja työelämän rakenne muuttuu positiivisempaan suuntaan!

maanantai 30. lokakuuta 2017

*:・゚✧Our bedroom!✧・゚:*







Puolitoista vuotta tätä uutta kotia, ja vasta nyt voin käsi sydämellä sanoa, että asunto on lähellä valmista. Joten siis, asuntoesittelyä kehiin! Mieheni on tällä hetkellä Itävallassa sukuloimassa, ja itse jäin kotiin kun oma perheeni oli täällä käymässä, ja nyt tässä kun olen maanantaita vietellyt yksikseni, tartuin mopinvarteen ja jynssäsin koko kämpän esittelykuntoon. Ok, valehtelen hiukan, jätin keittiön tältä päivältä. Mutta kuitenkin, sain kodin siihen kuntoon, että päätin vihdoin napsia kuvia teille esiteltäväksi. En kyllä ole mikään sisustuskuvaaja, tosi hankalaa oli saada kuvia otettua, kun objektiivi ottaa niin kaukaa, ja lisäksi ulkoa tuleva valo teki todella jyrkäksi valojen ja varjojen rajat. That's why osa kuvista on otettu salamalla, toivottavasti se ei haittaa! 
Ja hei, jos tulee jotain sisustusidiksiä, ni saa heittää! Vaikka muu koti alkaa olemaan valmis, kaipaisin meidän makkariin jotain. Tämä näyttää vaan niin... autiolta. Mutta samalla pelottaa että jos tänne hankkii yhtään mitään lisää, muuttuu tämä huone liian täyteen pungetun näköiseksi. Verhot ovat hankinnassa, kun kivat löytyy, mutta muuten en oikein osaa tänne keksiä mitään uutta :'D

Miltä meidän makkari näyttää teidän silmäänne?

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

*:・゚✧Shop all the Chanel!✧・゚:*

Juuh tässäpä toista osaa ostoksista kesällä Berliinistä. Soitettiin meidän henkilökohtaiselle myyjälle Berliinin Chanelilla, että olisiko niitä ihania helmi-espadrilloja saatavilla. Myös varailtiin yhdet korvikset, jotka tässä heti perään esittelenkin. Ei ollut todellakaan tarkoitus lähteä näin valtavien pakaasien kanssa pois liikkeestä, mikä kyllä tietysti omaa mieltä lämmitti syvästi. Nämä ostokset ovat kaikki varmaan vilahtaneet blogissani kerran jos toisenkin, ja Instassa nämä on jo esitelty, mutta laitetaan tänne blogiinkin teitä varten, jotka eivät minua missään muualla someissa seuraa ^_^

Pienet CC-korvikset! Ne isot ovat aivan ihanat, ja niitä käytänkin oikeastaan 24/7, mutta varsinkin jos hiuksia pitää auki, ne ovat hankalat kun hiukset jäävät sinne väliin ja kaikkea. Tällaiset pienet ja sirot korvikset ovat kyllä todella käytevät, nämä tulevatkin sitten hyvänä kakkosena niiden isojen koristen perässä. 

Ei Chanelia mutta, siinä se mollotti se YSLn liike ihan Chanelin puljun vieressä. Sinnehän oli sitten mentävä, ja mies hemmotteli ostamalla minulle tämän uuden korttikotelon vanhan varastetun tilalle. Espanjassa ollessani siis korttikotelo lähti kävelemään, kun se oli varastetussa laukussani. Vakuutus ei korvannut sitten korttikoteloa, niin se jäi hankkimatta tilalle. Mutta nyt minulla on tämä ihanuus jälleen, kiitos rakkaalle Chrisulle💕

Siinä se nyt on. Unelmien täyttymys. En olisi kehdannut koskaan ajatella, että saan uuden Chanelin suoraan liikkeestä. Mutta miespä se vaan oli päättänyt yllättää näinkin överisti ja ihanasti. Pinkkiä Chanelia olen tosiaan halajanut jo pitkään, koska pinkki on värinä täydellinen ja vieläpä Chanelin mallissa. Vaaleanpunaisia laukkuja oli todella vähän, vain viittä eri mallia, ja tämä kyllä varasti sydämen heti ensisilmäyksellä. Meidän myyjä nauroikin että harvemmin ostopäätökset tehdään näin nopeasti. Mutta niin se meni hääpuvunkin kanssa, ei sitä kauaa mietitty kun se oikea osui kohdalle. Vaihtoehtoina oli vaaleanpunainen mini boy, joka oli täysin poissa luvuista kokonsa ja hintansa takia (niin pieni ettei sinne mahtunut kuin kännykkä ja korkeintaan tuo korttikotelo, ja hintaa 4900€...), ja en edes ole mikään boy-laukkujen fani. Muissa laukuissa oli jotain ihme härpäkettä kiinni, ettei se taas oikein iskenyt. Tämä yksilö oli vaan täydellinen.
Tuo korttikotelo ja laukku mätsäävät ihan täydellisesti yhteen. Olin kyllä niin muikeaa tyttöä kun käveltiin illalla kotio. Tuo laukku on kyllä ihan oma silmäterä, tykkään siitä ehkä eniten koko kokoelmassani. Olen aika onnekas kun olen löytänyt tuollaisen miehen joka osaa arvostaa (tai ei ainakaan tuomitse :'D ) merkkilaukkuhömpötyksiä. 

Mitäs te tykkäätte näistä pinkeistä ostoksista ja korviksista?

perjantai 27. lokakuuta 2017

*:・゚✧Lately from my phone✧・゚:*










1. Käytiin Chrisun kanssa Kämpissä iltapäiväteellä ja oli muuten herkullista. Suosittelen lämmöllä. 2. Lenkkimaisemat takapihalla oli kyllä aika upeat muutama päivä sitten. Nyt on kyllä maisema muuttunut ihan totaalisesti, haha! Mutta joo, en ole mikään maisemakuvaaja, mutta tästä oli pakko napsaista muisto. 3. Käytiin pikavisiitti Tampereella tiistaina, ja pakko oli tsekata alkuillasta mahtuuko MORO skybaariin. Täynnähän se tietty oli, mutta yksi pöytä onneksi vapautui justiinsa meidän tultua. 4. Kissan mp siitä ettei palvelu pelaa tarpeeksi nopeasti. 5. Käytiin Starbucksissa Terhin kanssa jokunen aika sitten. En ottanut PSLää, vaan caramelized pecan latten, joka ei kyllä vetänyt PSLle vertoja. 6. Rändöm selfie. 7. Jo-blogissakin esitelty asukuva. 8. Meidän Finnairin kultakortit tuli postissa! Pakkohan sitä oli mennä Kappeliin sitten fiilistelemään *_*  9. Tapasin Saria jokunen aika sitten, ja nappailtiin muutamat selfiet ennen kuin tiemme erkanivat. 10. Ihkaensimmäiset tarot-korttini saapuivat viime viikolla. Olen jo pitkään harkinnut niiden hankintaa, ja nyt jotenkin sain itseäni niskasta kiinni ja tilasin ne. 11. Meidän jooga-kissa💕

torstai 26. lokakuuta 2017

*:・゚✧Berliinin (pikku)ostokset✧・゚:*

Koska kesällä minua alkoi suomeksi sanottuna vituttamaan koko blogi ja kaikki paska mitä täällä pyöri, tein tuon päätöksen ettei blogissani tule näkymään mitään ostosjuttuja tai muitakaan. Noooh nyt olen taas suopeammalla mielellä, ja selatessani muistikorttia läpi, löysin nämä Berliinin reissun ostoskuvat, jotka olin jo muokannut ja laittanut julkaisua vaille valmiiksi. Nyt on energiavarastot taas täynnä ja blogin suhteen hyvä fiilis, joten ostospostaus this is. Viimeisin Berliinin reissu oli kyllä aikamoinen shoppailumatka, kun vuokrattiin auto, ja minulla silmät kiilsivät  siitä mahdollisuudesta, että päästään a) helposti outletkyliin ja b) ei tarvitse riuhtoa ostoksia junassa/bussissa lentokentälle! 
Ensimmäiset esiteltävät ostokset ovatkin tietty teetä ja herkkuja. Primarkista ostin itselleni tuollaisen kätevän termosmukin, kun se ei paria euroa enempää maksanut ja sen värimaailma oli niin suloinen. Ahkerassa käytössä tuo on ollutkin, kun sen voi kätsysti heittää tiskikoneeseen, siinä missä ne minun Starbucksin mukit on tiskattava käsin (Näin atoopikkona käsin tiskaaminen on tuskaa!). Berliinissä käydessämme, meillä on aina vakituinen teekauppa, mistä napataan paria sorttia mukaan. Nuo kuvassa näkyvät ovat aivan parhautta! Ja nyt sitten uutena tuttavuutena oli tuo suklaakauppa, minkä konvehdit eivät maksaneet paljoa mitään ja olivat superherkullisia. Kaunis ajatus oli että säästän nuo suklaatit johonkin erikoiseen tilaisuuteen, mutta taisinpa vedellä ne heti kotiin päästyäni😅
Kesän nro 1 harrastus oli pelaaminen, ja sielussani onkin tyhjiö, kun pelasin Breath of the Wildin jo loppuun, ja nyt ei ole enää mitään pelailtavaa (Paitsi Sims 2). Suomessa näiden saatavuus on ollut aika heikko, niin Saksassa käydessä piti todellakin napata itselle tällainen amiibo pelaamista helpottamaan. 


Hihii Bahaman reissu lähestyy ja sitä varten ostin itselleni tuollaisen lätsän. Voi sitten yrittää kokeilla käyttää tuotakin. Olen todella huono hattuihminen, yleensä paahdan itseni auringonpistoksen partaalle, kun en vaan koe näyttäväni hyvältä yhtään minkäänlainen hattu päässä. Hattu sekä kännykkäkuoret ostin Forever21:stä. Varsinkin tuo melonikuori on oma lemppari, niin söpö!
Maskit on parhautta, ja totta kai niitä piti ostaa Rossmannilta, jossa nämä paketit maksoivat parikymmentä senttiä kappale. Tuo kookosmaski tuoksui niiin herkulliselle ja ihanalle.
Forever21:stä tarttui mukaan myös uudet meikkisiveltimet. Edelliset siveltimet olivat jo ihan aataminaikaiset ja kämääntyneet, että uusien siveltimien aika oli todellakin jo käsillä. Nämä siveltimet ovat toimineet tosi hyvin ja kultainen x vaaleanpunaien on vielä ihan supersöpö väriyhdistelmä. 
Outletkylästä tuli tehtyä jos jonkinlaisia ostoksia. Tässä kuitenkin ne muutamat mitä itse tein, lisäksi ostettiin Guessilta jotain vaatteita, mutta en tykkää kuvata vaatteita lattialla, koska ne harvemmin näyttävät kauhean hyviltä, niin ne jäivät nyt pois tästä. Calvin Kleinin outlet oli ihan sikahalpa, ostin sieltä kasoittain pikkareita (ne maksoivat vain pari euroa versus Suomen parikymppiä!) sekä nämä urheiluliivit. Bruno Bananin liikkeestä taas mukaan lähti nuo ihanat pinkit rintsikat.

Tällaisia ostoksia sieltä tuli tehtyä! Toisessa osassa esittelen ne pikkuisen isommat ostokset sitten, ettei tästä olisi ihan kilometripostausta tullut. Onko teillä Saksassa omia suosikkipaikkoja, jonne on päästävä ostoksille?

tiistai 24. lokakuuta 2017

*:・゚✧Pink with pink✧・゚:*


 Dress, necklace: DaTuRa, knit: Fishbone, shoes: Rosegal, ears: Hidden Cult



Nyt sitten pastellia punamustan asukokonaisuuden perään. Oppari on nyt sitten viimeistelyä vaille valmis, ja kävin tuossa viimeviikolla keskustassa vähän kirjoittelemassa viimeisimpiä lauseita. Teki mieli sitten laittautua, ja käyttää tuota uutta peruukkia ja kissapantaa. Kengätkin ovat ihan käyttämättömät! Paljon oli siis uutuuksia käytössä.
Mutta siis tosiaan, opinnäytetyö on nyt valmis, muutama silaus puuttuu vain. Tuntuu niin hyvältä. Tietty stressittää kaikki valmistumiseen liittyvät hässäkät ja yksi rästitehtävä, ja en uskalla vielä hyppiä riemusta ja suunnitella tulevia työpaikkoja, kun olo on skeptinen sen suhteen että näinkö muka päästään koulusta pois ihan oikeasti. Että oikeasti tämä kolmen ja puolen vuoden kitkuttelu loppuu. Ettei enää täydy olla sekä koulussa että töissä yhtä aikaa, vaan saa keskittyä vaan yhteen asiaan kerrallaan.

Mutta asukokonaisuuteen: Mitäs tykkäätte? Nyt alan rääpimään kasaan noita muokkauksia oppariin, ja sen jälkeen hyppään junaan ja lähden miehen perään, joka häippäisi työmatkalle. Palaillaan pian💕

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

*:・゚✧Bad apple✧・゚:*

Hiustyyli numero 2 on täällä. Tai 3 jos omat hiukset lasketaan joksikin tyyliksi. Tilasin itselleni kahdet peruukit, joista vaaleanpunaisen näittekin jo, ja tämän sellaiseksi "tavis" peruukiksi. Molemmat peruukithan tulivat todella nopeasti tilaamisesta, että kauaa näitä ei odottella. 
Tämä toinen peruukki on vähän... noh, peruukki. Tietysti odotukset eivät olleet mitenkään korkealla, sillä hintaa posteineen tällä oli peräti 5€😛 Peruukki haisee todella vahvasti keinotekoiselle, ja materiaali takkuuntuu todella herkästi. Enkä tässäkään tuosta otsisosiosta tykkää ihanhihan ehdoitta: Se nimenomaan huutaa sitä peruukkiuttaan. Ehkäpä tästäkin saa fiksailun myötä jotain järkevää!


 Top: Guess, leggings: Bik Bok, shoes: Nelly.com, bag: Louis Vuitton

Mentiin eilen käymään leffassa, katsomassa Napapiirin Sankarit 3. Tässä tulee leffassa käytyä ihan urakalla, kun haluan itse käydä tsekkaamassa uusimman MLP-elokuvan, ja tarkoitus olisi mennä elokuviin vielä kun perheeni tulee käymään täällä. Tuo Napapiirin Sankarit 3 oli ihan jees leffa, vaikka väistämättä kävi mielessä, että miksi ihan ehkä aikojen parhaasta suomalaisesta elokuvasta väkisin tehdään jatko-osia, jotka eivät yllä ensimmäisen tasolle. 
Halusin myös laittaa tuon Guessin paidan päälle. Ostin sen jo Berliinistä, silloin kun kesällä siellä kävimme, mutta jostain syystä paidan käyttö jäi. Kuten ostospostauskin jonka jo valmiiksi luonnostelin ... :'D 
Tykkään punaisesta värinä todella paljon. Jotenkin vaan sitä väriä ei ole vaatekaappiin kertynyt merkittävästi, muutamia yksittäisiä juttuja lukuunottamatta. Olen vain halunnut pelkistää omaa vaatekaappiani siihen malliin, että kaikkea voisi yhdistää kaiken kanssa, ja sitä myöten kirkkaimmat väripilkut ovat vain lähteneet jakoon.
Mitä mieltä te olette asusta? Tai peruukista? Yay or nay?

torstai 19. lokakuuta 2017

*:・゚✧Pastel hair✧・゚:*


Ne jotka seuraavat minua instagramissa, tietävätkin jo että hiukset saivat vähän uutta ilmettä. Olen haaveillut pastellihiuksista jo pitkään, mutta edellisessä työpaikassani ne olivat kiellettyjä, ja vähän tämä oma epäonnistunut hiustenvärjyyprosessi hidasti värjäilyintoa. Ja joo, onhan näissä pastellihiuksissa vaivaa.
Juu, peruukki kyseessä. En tosiaan rupea omia hiuksiani nyt pastelliksi värjäämään kun ei se luonnolliseksi värjääminenkään onnistu. Tilasin siis jokunen aika sitten pastellin peruukin, joka eilen tipahti postiluukusta (Ok, hain sen postista). Peruukki oli vähän laadukkaammalta sivulta tilattu eBaystä, ja hintaa tällä oli 30€, joten ajattelin tämän laadun olevan oikeasti hyvää, kun kerta vitosella posteineen saa ihan laadukkaita peruukkeja. Joo, hius tässä on laadukasta, malli on hyvännäköinen ja peruukki on mukava päässä. Iso mutta on kuitenkin otsis. Se on aivan kamala luiru, joka on vaan pakko laittaa tuollein kiehkuralle. Ompelujälki näkyy kauas ja jotain pitää fiksailla tuosta, ettei se huuda peruukkiuttaan. Otsista lukuunottamatta siis hyvin laadukasta matskua, ei tarvitse talkkikäsitellä tai muuta. Vähän otsis kuitenkin aiheutti pettymystä, kun odotin parempaa laatua, ja otsis on todellakin erilainen kuin mitä se kuvissa oli.

Tykkäättekö te käyttää peruukkeja? Miltä tämä teistä näyttää?