Fitness inspiration is here again☆

Se on täällä taas, nimittäin hirmuinen treeni-into! Olen taas innostunut tästä fitnessbuumista, mikä minulla itseasiassa oli aika tasan vuosi sitten. Eihän se kauaa vuosi sitten kestänyt, kyseessä oli vaan vaihe. Salilla käyn edelleen ja liikun aktiivisesti, mutta ei siitä mitään elämäntapaa minulle tullut ja ehkä ihan hyvä niin. Nyt kuitenkin taas hetkellisesti muuttuu ääni kellossa!

Koulussa on ollut kiirettä ja muuttoa sun muuta on riittänyt. Salilla käymisestä on tullut ongelma paristakin syystä; Ei ole joko aikaa mennä salille, tai sitten kun on, on juuri se ruuhka-aika. En tykkää mennä salille arkisin klo 16-20, sillä silloin siellä tuntuu olevan puoli Helsinkiä. En jaksa jonottaa laitteisiin ja tuntuu, että siinä odottelussa menee aikaa hukkaan. Käyn siis Fitness24Sevenin saleilla, ja varsinkin Sörnäisten sali on ruuhka-aikaan niin täynnä, että siellä iskee vain jumalaton ahdistus päälle. Haluan treenata omassa rauhassa enkä niin, että joku on kokoajan hengittämässä niskaani tai ihan iholla kiinni. Tässä asiassa Vesanto oli kivempi: Sali oli useimmiten tyhjä, tai jos ei ollut niin treenaamassa oli 1-4 muuta. Sai vaihdella laitteesta toiseen juuri omassa tahdissa. Salimaksut eivät myös päätä huimanneet, ja sen 10-50€ vuodessa maksaa ihan kuka tahansa. Varmasti saisin lisää liikkumavaraa salilla jos maksaisin enemmän ja menisin jollekin kalliimmalle salille. Mutta koska budjetointi, on tuo 20€ kuukaudessa ehdoton maksimi minkä minä suostun maksamaan. Tähän syynä on se, että tuntuisi turhalta maksaa isompia summia salista, jolla en välttämättä ehdi käymään kovin usein. As I said, on koulukiireitä ja matkustelua ja kotihommia. Aina ei salille ehdi, ja joskus käy niin että koko kuukauden aikana ehdin treenaamaan tasan kaksi kertaa. Sydämeen sattuisi jos joutuisi maksamaan 60€ kuukaudessa salikortista ja salia pääsisi hyödyntämään tasan kerran tai kaksi. Lisäksi usein menen salille vain pyörähtämään, teen esimerkiksi vain yhdellä laitteella jotain tiettyä liikettä tai juoksen puolituntia ja lähden jo tämän jälkeen kotiin. Siksi myöskään tällaiset kertakortit ei meikäläiselle ole kauhean fiksu valinta.

Liittyen edellämainittuun, ärsyttää minua suunnattomasti ne "What's your excuse?" ja muut vastaavat lausahdukset. Aina ei vain salille ja treenaamaan ehdi, eikä silloin ole mitään tekosyitä. Ja mitä sitten vaikka olisikin? Ei aina tarvitse olla ylireipas, vaan voi myös mähöstää kotona tekemättä mitään järkevää. Olen yleensä koulussa 6-16 välisenä aikana, ja sen jälkeen on tenttiin lukua ja juuri niitä kotitöitä. Välillä on myös kivaa ihan vain olla, nähdä kavereita yms yms. Monella muullakin on varmasti sama tilanne. 

Kelien lämpeneminen on saanut minut taas innostumaan kuitenkin lenkkeilystä kaikista eniten! Lenkkeily ja juokseminen on ihanaa rentoutumista ja sitä oman ajan ottoa. En oikeastaan kuuntele musiikkiakaan muutakuin vain lenkkeillessä. On yksi päivän parhaista hetkistä laittaa kuulokkeet päähän ja lenkkarit jalkaan ja lähteä juoksemaan. Tässä lajissa myös huomaa kehityksensä niin hyvin, kun jaksaa mennä aina vaan pidempiä matkoja. Lenkkeily on tosi monipuolista, kun voi valita reitin fiiliksen mukaan, mennä yksin tai yhdessä, kuulokkeet päässä nollaten tai luontoääniä kuunnellen ja syvällisiä pohtien. 

Näin liikunnan innon palatessa olen myös alkanut kiinnittää huomiota ruokavaliooni. Olen innostunut terveellisistä ruoista. Olen päässyt kokeilemaan kaikenlaista uutta, josta ajattelin teillekin reseptejä jakaa kun niiden aika koettaa (Tässä on vielä loput New Yorkin matkasta, muutama ostos esiteltävänä ja viime viikonlopusta tulossa tekstiä, kauheaa ja kivaa miten paljon sitä onkaan blogattavaa!). Olen mm. kokeillut erilaisia smoothieita, joihin olen hurahtanut aivan täysin. On kivaa kun voi käyttää luovuuttansa erilaisten sekoitusten tekemiseen, ja varsinkin lehtikaali on minulle uusi tuttavuus johon ihastuin täysin. Inkivääri on myös päässyt suureen rooliin ja pyrin käyttämään sitä as much as possible. Teetä juon yhä runsain määrin, niinkuin aikaisemminkin. Sen terveysvaikutuksista en nyt mene takuuseen täysin, mutta ainakin mielelle ja aineenvaihdunnalle se tekee hyvää. Olin ennen ahkera The Ouncen asiakas, mutta pakko myöntää, että olen nyt enemmän tykästynyt Théhuoneen teemakuihin.

Koska "fitnessvillitys", on mukana tullut tietysti fitnessblogit ja lifestyleblogit jotka ovat olleet lukulistalla. Tarttuipa mukaan jo menneiltä Stockmannin hulluilta päiviltä halpa Fit-lehti, joka oli Stockkalla erityistarjouksessa. Kävi hyvä tuuri, ja vieraillessani Vesannolla sain äidiltäni kasan vanhempia Fit-lehtiä luettavaksi, tukemaan tätä nyt käynnissä olevaa vaihettani. Ja kuin sattuman kauppaa, alkaa myös Fitnesspäiväkirjat-ohjelma, jota varmaan muutama jakso tulee katsottua jo ihan vain Venla Savikujan takia. Treeniblogeista lukulistalleni päätyy kuitenkin harva blogi. En ole kiinnostunut mistään proteiinijauhe-himotreeni-kisakunto- blogeista, vaan enemmänkin juuri terveellisiä elämäntapoja korostavista sekä tällaisesta arjen treeniharrastuksesta. Eipä noissa Fit-lehdissäkään mitään suuremmin minua koskettavaa ollut, muutama artikkeli ja kivat reseptit. Esimerkiksi juuri innostus smoothieihin tuli tuosta kuvassa olevasta lehdestä, jossa oli juttua detox-mehuista. Mehulinkoa tms minulla ei ole, enkä raaski tuhlata montaa kallista hedelmää pieneen mehushottiin, mutta smoothieita voin samoilla resepteillä tehdä.

Taustani tietävät ja muistavat voivat olla rauhassa, ei nyt ole kyse mistään laihduttamisesta tms. Herkuttelen yhä, mutta pyrin tekemään sen terveellisemmin. Taisiis, terveellisemmin. Ostan herkkuni mieluiten Punnitse & Säästästä. Vaikka kalorimäärät ovatkin hurjat, nautin mieluummin hyveeni suklaacashewpähkinänä tai carobparapähkinänä, kuin levyllisenä Milkaa (Ei siinä, olen lähdössä ylihuomenna Saksaan ja luultavasti raahaan kilotolkulla Milkaa mukanani Suomeen...) Onpahan edes jotain hyvää, kuten pähkinän terveelliset rasvat. Sokeri on ehkä pahin asia mitä harrastan. Voisin elää pelkällä sokerilla. Oli minulla tuossa kausi, kun kaikkea mahdollista stressinpoikasta kehittyi, että elin lähinnä vain kekseillä ja pullalla. Liikuin myös tosi paljon, joten lihomista ei tapahtunut, mutta huhhuh en todellakaan halua nähdä poikkileikkausta verisuonistani. Hiilihydraattimössöä tuli vedettyä enemmän kuin tarpeeksi, ja kaikki hyvä ja terveellinen ja nimenomaan suolainen ruoka jäi pois. Nyt on siis hyvä harrastaa pientä sokerivieroitusta ja olen ihan semihyvin selvinnyt. Tottahan se on, että pahimmasta sokerihimosta selviää syömällä täyttävä oikea ateria. Tässä kuitenkin kaihertaa se menneisyys, ja pakko myöntää että isojen annosten syöminen tuntuu yhä tosi pahalta. Ison annoksen syöminen pelottaa ja on hankalaa, mutta paketti keksejä tulee puputettua pienemmällä kynnyksellä, koska määrä on näennäisesti vähempi. Noh mutta hiljaa hyvä tulee ja olen nyt opettanut itseni syömään hyvää ja ravitsevaa ruokaa, ja onhan tämä kokkaaminen ihan kivaakin! Tehtiin eilen poikaystävän kanssa ekaa keraa bataattiranskiksia, ja melko hyvinhän ne onnistui, mitä nyt osa jäi vähän vetisiksi. Kuten tuolla aiemmin lupailin, aion kyllä piinata teitä ruokakuvilla ja resepteillä tässä tulevaisuudessa!