torstai 20. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Kuinka tehdä täydellinen somekanava✧・゚:*


Muutamissakin blogeissa on näkynyt kirjoituksia siitä, kuinka saada silmää miellyttävä instagram, tuhansia kiinnostava snapchat, klikkejä keräävä youtubekanava ja täydellisen esteettisen harmonisen koukuttava blogi. Aktiivisena somen kuluttajana minäkin nyt sitten päätin tehdä samanlaisen postauksen. Tässä vinkkejä siis siihen, miten saat somekanavastasi ihmisiä kiinnostavan ja seuraajia ilmestyykin kuin tyhjästä! Ok, vain yksi vinkki, mutta se riittää. 

Nimittäin vinkkini on se että mitä väliä mistään ohjeista, pidä sellaista somekanavaa kuin haluat! Minua oikeastaan vähän jopa korpeaa sellaiset postaukset, joissa jaellaan sääntöjä siihen miten pitää olla samansävyiset kuvat instagramissa ja aihe ei saa vaihdella blogipostauksissa liikaa ja jos ei ole vähintään tv-kuvauksiin tarkoitettua videokameraa niin et voi aloittaa vloggaamista. Mitä ihmettä, minun suurin mokani ikinä on varmaan ollut juuri se, kun noudatti liikaa kaikkia ohjeita. Minun blogihan oli karseinta koskaan tuossa jokunen aika sitten, kun halusin tehdä tr00 ammattiblogin, johon minulla oikeastaan ei ollut mielenkiintoa, ei ollut aikaa ja loppujen lopuksi ei edes huvitusta. Mietin että voinko minä nyt julkaista tällaisia My Little Pony-juttuja kun se karkottaa lukijoita, kuka nyt jonkun bronyn blogia haluaisi lukea. Koko elämä meni niin siihen, että piti kiillottaa siitä 24/7 somekelpoista. Fakta kuitenkin on se että oma elämäni on niin tavallista ja tylsää, josta spesiaalia muiden silmissä tekee varmaan vaan matkailu. Muuten minä ja aviomieheni käymme ihan tavallisen tylsästi töissä, minä suoritan opintoja loppuun, työpäivän jälkeen käydään lenkillä ja Prismassa ja katsotaan Simpsoneita tai vaihtoehtoisesti pelataan WiiU:lla. On aika väsyttävää ja rasittavaa kiillottaa tällaisesta mitään luxelämää, jolla saada ihmiset sokaistua ja seuraamaan koska WAU. Ei sitä jaksa. 

Ensimmäinen askelhan tähän oli se, kun kirjoittelinkin tuossa joskus kuinka blogimaailma on niin tekopyhää ja vastaavaa. Lopetin paineiden ottamisen asukokonaisuuksista, vaikka sitä ennen ja sen jälkeenkin on jonkin verran ollut määkmistä siitä, että olisi pitänyt laittaa hiukset paremmin ja olisi pitänyt laittaa ne ja nuo kengät ja pulskakin olet että laihduttaisit ensin. Voi kuulostaa karulta, mutta se avainsana on se, että minä lakkasin välittämästä. Ja sillä olen päässyt pitkälle. En enää välitä, mitä muut minun blogistani tai instastani ajattelee. Nämä kaksi ovat oikeastaan ne kanavat joita eniten käytän ja päivittelen. Juttelin Sarin kanssa siellä nähdessämme, että instatilinkin tulee olla juuri sellainen kuin itse haluaa. Minulle instagram ei koskaan ole ollutkaan mikään menestymisen väline, toisin kuin ehkä blogi. Jaan instaan kivoja kuvia sitä varten että kaverini, joita blogimaailma ei kiinnosta, voi seurata minun tekemisiäni. En käytä instakuviin juurikaan aikaa, muutakuin sen miljoonan häshtägin laittamiseen, jonka tiedän myös ärsyttävän joitakuita. Mutta so what? Jos haluan laittaa #finnishgirl #instamood, niin sitten laitan. 

Somesta on tullut kuin ulkonäkö. Ulkopuolelta voidaan alkaa sanelemaan millainen juuri sinun tulisi olla. Onhan se fakta, että tietynnäköiset blogit ja sometilit houkuttelee seuraajia ja klikkejä. Jos blogiinsa ei halua panostaa, ei sitä tietenkään voi olettaa että suuret massat vyöryisivät seuraajiksi. Kuitenkin jos blogi on itselleen vain ajanviete, ei voi yksittäinen lukija jossain ajatella, että bloggaajan tulisi sijoittaa aikaa ja rahaa blogiinsa vain siksi, että jollakulla muulla olisi sen kanssa hyvä. Itselleni blogi on välimaastosta, sillä tämä on minun numero 1 harrastus, ja harrastukseeni haluan panostaa. Olen ostanut kamerat ja obiskat ja photoshopit, mutta en halua alkaa maksamaan instaseuraajista, en halua maksaa blogini ulkoasusta, en halua maksaa markkinoinnista. Ja sen lisäksi en halua ottaa mitään stressiä siitä, kiinnostaako postaukseni 10 vai 10 000 ihmistä. Totta kai se tuntuu tosi hyvältä, kun nään jonkun postauksen saaneen (kivoja) kommentteja monia kymmeniä, mutta se, että postaukseni saa kolme kommenttia ei tunnu mitenkään pahaltakaan. Sama pätee instagramiin, että ne muutamat postaukset joissa on ihan superisti tykkäyksiä saa hymyn huulille, mutta jos postaus ei kiinnosta kuin paria kaveriani niin sekin on ok. 

Varmaan tässä postauksessa oli monelle itsestäänselvyyksiä ja sen seitsemänsataa muuta bloggaajaa ovat kirjoittaneet tästä samasta asiasta. Välillä vaan on ihan hyvä muistuttaa, ettei kenenkään tarvitse muuttaa itseään tai sometiliään jotakuta muuta varten. Sillä voin luvata, että kitisijöille ei mikään kelpaa 😂No ei, siis että pointti on se, että pääasia että sinulla itselläsi on hyvä olla sen materiaalin kanssa, mitä tuotat sosiaaliseen mediaan. 

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Uusimpia ostoksia✧・゚:*

Pitkästä aikaa ostospostausta! Pahoittelut vähän erikoisesta postaustahdista ja että mitään atm matskua ei ole blogin puolella ollut vähään aikaan. Faktahan on taas se että elämässä on paljon kaikenlaista käynnissä (tällä kertaa ihan kivoja juttuja itseasiassa!), ja kiirettä pitänyt. Motivaatio opparin väsäämiseen on ollut huipussaan ja sitten elämässä on muutoksia, joista tulette kuulemaan vähän myöhemmin lisää. Nyt kuitenkin pikkuisen ostosten esittelyä, sillä kävimme pääsiäisenä risteilyllä, jolta tarttui mukaan muutamia ihanuuksia. 

Escadan hajuvedet ovat vaan ihania! Kerroinkin edellisessä kosmetiikkapostauksessa siitä, että rakastan essencen Day in paradise-hajuvettä, mutta sitä ei löydy ei sitten mistään. Tämä Escadan Rockin' Rio on aika lähelle tuota Essencen hajuvettä, mutta vaan hiukan hedelmäisempi. Tykkään kovasti, ja tämä puteli on sen verta isokin, että tästä riittää muutamaksi käyttökerraksi.

Kosmetiikkapuoli sai uuden tulokkaan, nimittäin Chanelin huulikiillon. Chanelin luomiväripaletit eivät tehneet positiivista vaikutusta minuun, mutta huulikiilloissa oli niin herkullisia värejä, ja laivan hinnat mukavan edullisia, niin ostin itselleni kokeiluun ensimmäisen huulikiiltoni, ja ensivaikutelma tästä on ihan tosi jees! Vielä en ole käyttämään asti ehtinyt, mutta maybe soon~
Kierrän Stockmannin hullut päivät yleensä kaukaa, mutta nyt oli vaan ihan pakko mennä, sillä Kartellin stone-jakkarat olivat ihan huippualennuksessa. Ostettiin tuohon eteiseen sitten pikkupöydäksi, ja sitten kävin jälkikäteen ostamassa H&M-homelta tuollaisen ananastyylisen maljakon/kulhon, jonne iskin sitten jotain random koristevaloja. Ihan valmis tämä viritelmä ei ole, mutta saa nyt ajaa hetkisen asiansa. Pahoittelut tuosta modeemin johdosta, mies seppäili olohuoneessa jotain ja tarvitsi langallisen netin, niin en voinut sitä viritelmää vaan blogikuvan takia alkaa purkamaankaan😅

Uusi kausimuumimuki oli pakko ostaa jo ihan kahdestakin syystä: Meidän häissä soi tuo teatteri-kohtauksen musiikki, joten aika kova tunnearvo tähän mukiin tiivistyi jo ihan vaan häämusiikin takia. Toisekseen, nauroin että tässä ollaan minä ja mieheni, minä väsäämässä tuskaisena opparia ja mies tarjoamassa karkkia että tulisi parempi mieli😅 Tästä muotoutui siis ihan lempparimuki melkein heti ensisilmäyksellä!

Lisää ananasta! H&M Home on kyllä aika pirullinen paikka, sieltä nappaa mukaan kaikenlaista jota oikeasti ei tarvitse mihinkään, kuten nyt esimerkiksi vaikka tämä jättimäinen ananasmuki. Tuo kissamuki tuli ostettua jokunen aika sitten, ja se on ollut ihan superkätevä, kun haluaa juoda "vain yhden kupin teetä". Ananasmuki oli vaan niin symppis, että ajattelin ettei siitä mitään haittaakaan ole...

Mitäs tykkäsitte näistä ostoksista? Oliko jotain suosikkeja seassa? 

maanantai 17. huhtikuuta 2017

*:・゚✧Pastel in Spain✧・゚:*



 Dress: Nellycom, bag: Louis Vuitton, earrings: Zaful

Viimeisenä iltana Almunecarissa päätettiin mennä syömään ihan superhienosti, ja minulla oli haaveissa otattaa pariskuntakuvia meistä kahdesta tuona iltana, kun oltiin laittauduttu. En tiedä mikä vika oli kamerassa, kuvaajassa tai kuvattavassa, mutta kaikki kuvat tuossa puistossa olivat TOSI tärähtäneitä ja tarkentaneet taustaan, että surukseni kaikki meidän yhteiskuvat olivat ihan roskiskamaa. Nämä muutamat asukuvat kuitenkin olivat esittelykelpoisia, onneksi. 
Tilasin Nelly.comilta itselleni muutamat maksimekot, ja snäpissä seuraavat saattavatkin muistaa, että kysyin mikä mekoista oli paras. Noh, valinta tuli tehtyä osin senkin perusteella, että muissa mekoissa olivat rikkinäiset vetoketjut. Siis mikä hitto näissä Nellyn mekoissa on, että vetskarit on ommeltu superhuonosti, sillä ei ole nimittäin ensimmäinen kerta, kun palautukseen lähtee mekkoja sen takia, että vetoketju ei suostu menemään kiinni (ja ennen kuin se ensimmäinen läskikommentti tulee, niin ompalijalla näytetty mekot ja hänkin sanoi niiden olevan tosi surkeasti tehty!). 
Mitäs tykkäätte mekosta? Ja onko teilläkin ollut ongelmuuksia Nelly.comin mekkojen kanssa?