Vielä ehtii postausta heittää tämänkuun puolelle! Juuri kun vähänaikaa sitten tein postauksen koruista, että korut eivät ole se the thing minulle, yllätti rakas aviomieheni minut jokunen aika sitten. Oltiin menossa ihan vaan asioille keskustaan, kun hän ehdottikin, että mentäisiin shampanjalle Kiilaan (Kiilassa on muuten tosi hyvä valikoima shampanjoita lasihintaan, eli jos on kiinnostusta maistella erilaisia lajeja muttei halua maksaa ihan hulluja kiskurihintoja, suosittelen käymään!).
Siinä sitten hetken kuluttua olikin pöydällä nenäni edessä kaksi lasia Lansonia ja Swarovskin pieni lahjapussukka. Vaikka tosiaan en ole mikään koruihminen, niin silti, tuli heti sellainen (positiivisen) jännityksen olo, että mitähän ihanaa tuolta pussista paljastuu!
Ja aivan ihana, ruusukultainen ääretön-kaulakoru. Tuo alin detailikuva on vähän kökkö, mutten vaan ulkona saanut sellaista napsittua kun oli niin valoisaa. Tuo koru on vaan niin kaunis, ja se ajatus siinä taustalla oli myöskin mitä ihanin: Rakkautemme on ääretöntä. Tällaiset korut onkin sitten asia erikseen, jossa on joku pointti taustalla. Swarovskilla nyt ylipäätään on omaan silmääni tosi nättejä koruja, sormukset varsinkin ovat kauniita.
Mitä te tykkäsitte tästä korusta? Ovatko korulahjat tosi jees?
