My year 2014☆

Nyt ollaan taas siinä pisteessä, että on aika käydä läpi vuoden 2014 tapahtumat. Laitoin postauksen sekaan kuvia vuoden varrelta. Missään kronologisessa järjestyksessä ne ei ole (tosin nämä vuoden kohokohdat yritin laittaa jonkinmoiseen aikajärjestykseen), ja en ole laittanut mitään kuvatekstejäkään niihin, sillä suurimmasta osasta olen blogannut aiemmin. Jos jonkun kuvan alkuperä kiinnostaa, heittäkää ihmeessä kommenttiboksiin kysymystä ^ _ ^ Pidemmittä puheitta, tässä niitä vuoden kohokohtia! 

☆ Kouluni loppui, kirjoitin itseni ylioppilaaksi

☆Alkoi lukuloma

☆Reissu ystävän kanssa Bremeniin! Monen mutkan kautta päädyimmekin sitten Saksaan.

☆Aloin tinderöimään!! Huhhuh mikä vuoden koho-kohta :D

☆Pääsykokeita DIAKkiin ja Metropoliaan, degree programme in social services

☆ Minigyarumiitti Helsingissä. Paikalle ilmestyi tasan kaksi ihmistä. Kuitenkin miitti oli tosi tärkeä, sillä tutustuin siellä ihanaan Sofiaan, jonka kanssa ystävystyin. 

☆Indiedays-bloggaajatapahtuma

☆Samalla reissulla kävin kurkkaamassa tulevaa kämppääni!

☆Koulumme järjesti abeille coctail-tilaisuuden! Pääsi olemaan ihan virallisesti "fiininä"

☆Anoreksiasta parantuminen: Tänä vuonna en sairastanut onneks kuin vaan neljä kuukautta, sen jälkeen alkoi helpottamaan ja nyt voin hyvin :)

☆Hoitojakson päättyminen. Sain lähetteen Helsingin päätyyn mutten koskaan mennyt mihinkään.

☆ Jyväskylänreissuja, oli ihana päästä käymään Sarin luona ja tutustua hänen kämppikseensä

☆ Kirjoitusten tulokset tulivat!

☆ Koulullamme oli abit vastaan opettajat-sählyturnaus. Olihan se nyt osallistuttava, vaikka to be honest sähly on varmaan inhokkiurheilulajini

☆ Penkkarit! 

 ☆ YO-juhlat!

☆ Sain kesätöitä! Olin jo ehtinyt masentua, että työttömäksi jäätiin, mutta sainkin kesäkuussa positiivisen yllätyspuhelun, kun minut palkattiin Aurinkokauppaan (Kamppiin) töihin

☆  Täytin 19 vuotta 

☆ Ja samana päivänä kun täytin 19, hyppäsin junaan ja muutin Helsinkiin

☆ Katja oli ihana ja otti minut luokseen asumaan! Asustelin siis noin kaksi kuukautta Katkan kämppiksenä

☆ Aloin opettelemaan kaupunkilaistumista. Tuli vain huomattua kuinka savolainen sitä onkaan. 

☆ Sain yhteishaun tulokset ja pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan DIAKkiin! Olin niin onnellinen opiskelupaikasta

☆ Tunsin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen olevani onnellinen

☆ Kunnes äitini sairastui vakavasti (Mutta nyt on tilanne onneksi tasaantunut ja mitän akuuttia hätää ei enää ole *koputtaa puuta*)

☆ Tutustuin toiseen nyt hyvään ystävääni, Terhiin 

☆ Simssiaddiktioni kasvoi, kiitos yllämainitun, sain nimittäin viimeisen puuttuvan lisäosan ja sitten olikin helvetti irti.

☆ Hurahdin fitnessvillitykseen. Olen jo pahimman vaiheen yli päässyt, saleilu on kivaa samoin kuin lenkkeily, mutta kylläpä mulle maistuukin myös suklaa ja keksit... :'D

☆Muutin setäni luokse Suutarilaan loppukesästä
☆ Koulu alkoi!
☆Pääsin muuttamaan syyskuun alussa ihan ikiomaan kämppään Sörnäisiin! 

☆Koulutehtäviä, kiirettä, sosialisointia! Kavereiden tapaaminen ei ole minulle ollut ikinä näin helppoa mitä se nyt on ollut.

☆Samoin kuin sukuloiminen. Kävin mummuni luona Laitilassa useampaan otteeseen kun bussilla pääsi halvalla ja helposti 400 kilometrin yksityisautoilun sijaan.

☆Tapasin syyskuussa (tulevan) poikaystäväni ;D

☆Näin piiiiitkästä aikaa Sallia. Oli kyllä ihan mahtava viikonloppu!

☆Käytiin sitten tyttöporukalla kera Sergein Ruotsissa. Ensimmäinen reissu Ruotsin puolelle minulta.

☆Visiteerasin myös ihanaista Ninniä Lahdessa! Ninninkin näkeminen on jäänyt, onneksi nyt sitten saatiin juorustettua ihan kunnolla!

☆Aloin seurustelemaan virallisesti

☆Käytiin poikaystävän kanssa Tallinnassa. Eka kerta Virossa ja periaatteessa eka kerta laivallakin. :D

☆Suuntasin maalle Vesannolle jouluksi ja uudeksivuodeksi

Olen aivan varma siitä, että jotain tähdellistä minulta jäi nyt mainitsematta. Paljon on tapahtunut tänä vuonna, ja mikä parasta; Kukaan ei kuollut tänä vuonna! Siis läheisistäni. Viimeiset vuodet on menneet hautajaiskierteessä ja siksi tämä vuosi on ollut myös hyvä. Anoreksiasta paraneminen, muutto, uudet ihanat ystävät sekä poikaystävä ja koulun alku ovat olleet todella positiivisia asioita. Olen käynyt tänä vuonna kolme kertaa ulkomaillakin! Yhteenvetona voisi todeta tämän vuoden olleen tähänastisen elämäni paras! Toivottavasti ensi vuosikin jatkuu yhtä loistavasti ja teidänkin uusivuosi sujuu hyvin. Mitään uudenvuodenlupauksia en aio tehdä, sillä voinhan minä huomenna illalla sanoa etten aio märsytä herkkuja, mutta kuitenkin istun keksipaketin kanssa pelaamassa Simssia heti seuraavalla viikolla. Joten lupaukset jääkööt minun osaltani, aion pyrkiä yleisesti ottaen elämään (semi)järkevää elämää. Palaillaanhan taas ensi vuonna!

Kuulumispostaus vol.?☆

Kuulumispostausta on jo muutamaan kertaan toivottu ja totesin että nyt olisi oikein hyvä väli kirjoitella mitä minulle kuuluu! Nyt tosiaan on itsenäisyyspäivä ja hyvät itsenäisyyspäivät vaan kaikille! Itse istun at the moment kotona, oli pitkästä aikaa päivä jolloin minulla ei ollut yhtään mitään pakollista. Tarkoitus oli nähdä serkkua ja poikaystävää mutta molemmille tuli muuta menoa joten tässä sitä ollaan. Koska kuulumispostausta toivoessanne tuskin halusitte kuulla randomia liibalaabaa päivistäni, kuinka menen kouluun ja tulen koulusta ja sitten istun tietokoneella loppupäivän, kerronkin nyt sekalaisten kuvien saattelemana vähän syvällisempää settiä tilanteestani.

Sain lahjaksi torstaina ruusukimpun, mutta se ehti nuhjuuntua varsin nopeasti... Sainkin sitten kuningasidean ripotella terälehtiä TV-tasolle koristeeksi mutta... Siinäkös ne vasta ruskistui ja alkoikin nuhjuuntumaan siistin kuivumisen sijaan D: Noh, antaa niiden olla tuossa nyt jonkun aikaa ennenkuin lakaisen ne roskikseen. Huomasin myös näistä kuvista että tsiisös pitääpä pyyhkiä  telkkarin näyttö.

Se mikä teitä varmaan siellä eniten kiinnostaa on terveydentilani ja mikä on suhteeni anoreksiaan tällä hetkellä. Onnekseni voin todeta että toistaiseksi se on nyt historiaa! Olen ihan elämäni kunnossa, syöminen sujuu ja ainoa mikä ruuassa vituttaa on se että se maksaa. Myönnän, että ahdistun vieläkin jos omasta mielestäni olen syönyt liikaa ja jos joskus aamupala jää välistä iloitsen siitä salaa hiukan, mutta jos ystäväni pyytää minua kakkubuffettiin syömään ei se minulle aiheuta suuria tunnontuskia. Paistan kananmunani öljyssä ja syön vaikkei kukaan vahtisikaan. Voin siis hyvin, ja onnekseni painoni ei ole lähtenyt räjähdysmäiseen nousuunkaan (meinaan tällä siis sitä etten mennyt ääripäästä toiseen). En tiedä miten pian mielikin tervehtyy täysin tällaisesta näin rankasta sairaudesta, toivon että pian. Pääasiaksi koen kuitenkin sen että pystyn elämään itseni kanssa ja olen saanut itsetuntoani hiukan kohotettua. En koe itseäni niin vastenmieliseksi läskiksi kuin vaikkapa puoli vuotta sitten, tai varsinkin vuosi sitten. En nyt kuitenkaan pidä itseäni minään kauniinakaan saati hoikkana ja vaatteiden valinnan kanssa tulee vieläkin säännöllisesti ongelmia että missä näytän edes semihoikalta. Harmittaa kun moni aivan ihana vaate on kaapissa käyttämättömänä koska nään itseni niissä niin isona... Kuitenkin, en enää voi itseäni anorektikoksi kutsua ja olen täysin hoidon ulkopuolella (joka sekin hiukan ihmetyttää koska KYSsistä laitettiin lähete tänne ja mitään ei ole kuulunut vieläkään, vaikka sieltä minulle pitikin soittaa jo syyskuussa. Oh well aivan sama). Voin paremmin nyt kuin moneen vuoteen!

Koulu vie valehtelematta aikaani ehdottomasti eniten. En muista olenko täällä blogini puolella jo mesonnut sitä että se on täyttä paskapuhetta että lukio muka olisi vaikein koulu. Ei ole, lukiossa pystyi sluibaamaan sieltä mistä aita on matalin, ammattikorkeassa ei. Eihän se olekaan tarkoitus että korkeakouluissa pääsisikään luistelemaan helpolla, mutta pakko sanoa että täällä DIAKissä ei meille liikaa vapaa-aikaa anneta, ja olemme tehneet jo viisi kirjallista tehtävää ja kolme seminaariesitystä (neljäs menossa) tämän puolen vuoden aikana. Hyvin on tahdista huolimatta selvitty, ja seminaariesitysten teko on ollut myös oikein mukavaakin. Porukka on mahtava ja todella erilaisista ihmisistä koostuva. Suurin murheeni on ollut kyllä kirjallisten tehtävien sijaan tentit! Tenttikirjat tuntuvat olevan ihan kiven alla ja saa oikeasti käydä taistoa että kirjat saa. Olen jäänyt joka tenttiin yhtä lukuun ottamatta kirjatta, niin myös nytkin. Onneksi sain sentään viikonloppulainaan tämän keveän teoksen, joka pitäisi huomenna lukaista, jotta saan palautettua sen maanantaina aamulla.

Taiteellisia kukkakuvia. Yhyy ulos saisi sataa jo lunta, mutta jos säätiedotuksiin on uskominen lumesta saa vaan haaveilla...

Mites sitten kaupunkilaistuminen on sujunut? Olen sopeutunut tänne täydellisesti! On oikeasti ihan unelmien täyttymys saada asua keskellä tätä kaikkea, ystävät lähellä. Koulun jälkeen olen melkein joka päivä sosialisoinut ainakin jonkun ihmisen kanssa. Viikonloput ovat olleet aina täynnä ja oikeastaan tuntuukin hiukan hassulta ja oudolta että nyt olen vain koko päivän saanut nauttia omasta seurastani. Rahaa palaa, se nyt on karu fakta. Kuitenkin asuminen näin keskeisellä paikalla helpottaa liikkumiskustannuksissa kun ei täydy välttämättä matkakorttia hankkia. Tosin sen verran olen täällä kermaperseytynyt että aina minulla melkeinpä tuota arvoa kortilla on, että säästän energiaa metrossa istumalla kävelyn sijaan. Pitää nyt vain pitää huoli, ettei pääse kaupunkilaistumaan liikaa!

Sain nyt tänään suuren taiteellisen pistoksen ja aloin pitkästä aikaa piirtämään. Ei siitä mikään suuri taideteos tullut mutta yritys hyvä kymmenen kai... :D

Näin loppuun vielä pikaisesti kevyempiä kuulumisia. Olen tosiaan ollut aika kiireinen että millekään kummemmille harrastuksille ole jäänyt aikaa. Sen huomaa harventuneessa bloggaustahdissakin. Nyt tänään sain tosiaan piirrettyä. MLP-asiat ovat vieneet sydämeni taas, olen kuunnellut paljon MLP-musiikkia ja haaveillut omasta kokoelmasta. Tässä rahatilanteessa se tosin jää unelmaksi ja ei minulla täällä olisi edes tilaakaan. Kotoa varmaan otan omat Monster High-nukkeni tänne koristeeksi. Haaveilin jo että voisin jossain vaiheessa cosplayata vaikka Rainbow Dashia, mutta tiedän ettei omat hermoni kestä sellaista projektia, plus en edes conita enää nykyään. Gyaru on vakiintunut tyylikseni, että aina jos laittaudun vedän gyarumeikit loppuun asti. Monena päivänä kuitenkin olen hiihdellyt tässä vielä omemmassa spurgu-lookissani. 

Nyt jouluksi olenkin taas vesantoutumassa. Sitä en tiedä kuinka kauan maaseudulla viihdyn, omistan vain yhdensuuntaisen junalipun tällä hetkellä. On se ihan mukavaa käydä pikkusiskoja moikkaamassa ja kissaa silittämässä, mutta kuten jo mainittua olen kotiutunut tänne niin hyvin ettei mielellään täältä kaupungista pitkäksi aikaa poistuisi. 

Ja vielä sitten, olen ajatellut että voisin taas yrittää alkaa pitämään enemmän lifestyle-tyylistä blogia. Juteltiin aiheesta Sofian kanssa yksi päivä hänen kyläillessään, kuinka pelkät muotiblogit enää harvemmin ihmisiä jaksaa kiinnostaa. Itselläni kuitenkin on niin tylsä elämä, etten nyt ole ihan satavarma jaksaako ihmisiä juuri kiinnostaa se kuinka menen kouluun ja tulen koulusta ja loppuilta menee juuri paskaa netistä penkoen tai simssiä pelaten. Aion kuitenkin skarpata ihan jo itsenikin takia, että jotain kehittävää tulisi tehtyä. Siksi jaksankin olla itsestäni hiukan ylpeä että tänään sain jopa piirrettyä. Onhan sekin parempi kuin koko päivä facebookissa istuen.

What a lovely weekend with Salli☆

Varmaankin koko marraskuun kohokohta oli se, kun ihana Salli tuli käymään luonani. Hän sai myös kunnian olla ensimmäinen yövieraani tässä luukussa, ja jännitimmekin miten saamme tänne seitsemään neliöön järkättyä patjan mutta hyvinhän se järjestyi. Sallin juna oli perillä Helsingissä vasta varsin myöhällä, joten perjantai menikin kotona kaljoitellessa istuksiessa ja puolen vuoden juorut vaihtaen. Melkein jo meni perjantai pilalle, kiitämme tästä Oulun letkeitä bussikuskeja ja heidän eteläeurooppalaista ajantajuansa. 

Lauantai olikin sitten tapahtumarikkaampi päivä. Kun saimme itsemme ylös, suuntasimme kaupungille syömään ja shoppailemaan, Sofian kanssa. Kävimme Lucassa ja Tokyokanissa, kummassakaan en ole käynyt kertaakaan Helsingissä asumiseni aikana (myönnettäköön etten ole osannut Tokyokaniin, vaikka se ihan lähellä onkin). Tiemme erkanivat Sofian kanssa suhteellisen nopeasti, harmi ettemme ehtineet kolmestaan kauehean kauaa olla. Siirryimme sitten Sallin kanssa Itäkeskukseen tsekkaamaan New Yorker. 

Taas vaihteeksi oli todella mukavaa! Sofia oli himenä ja minä ja Salli olimme jotain Liz Lisa-vaikutteisia... asioita :D Illalla, tai täsmennettynä yöllä, lähdimme sitten Helsingin yöelämään ja myönnettäköön sekin että en ole baareissakaan käynyt kuin vasta nyt viime viikonloppuna. Tulipahan sekin kokemus hankittua ja päästyä vähäisistä rahoistaan mutta kyllä se kannatti! Hauskaa oli. Harmillista vaan että Sallin visiitti jäi varsin lyhyeksi, mutta pitää pitää huoli että näämme mahdollisimman pian uudestaan. Täytyy yrittää vierailla itse vaikka Oulun suunnalla jossain vaiheessa.

Selasin omia kuviani tässä yksi päivä ja oli sitten ihan pakko tehdä tällainen vertailukuva. Kuva Kuopiosta vuodelta 2009 kun tapasin Sallin ensimmäistä kertaa, ja nyt viime viikonlopulta. Ei kai tässä viidessä vuodessa ole mikään muu muuttunut kuin kännykät...

Some shoppings☆

On sitä tähän ikään asti selvitty niin ettei ole Ruotsissa päässyt/joutunut käymään. Kuitenkin asiaan tuli muutos nyt viikko sitten, kun kävimme kaveriporukalla Sofian, Terhin ja Sergein voimin Tukholmassa. Oli kyllä mukava reissu, mutta siitä ei minulla itselläni kuvia ole oikeastaan ollenkaan, sillä hutilopäisyyteni tuntien päätin jättää kamerani kotiin, ihan vain turvallisuussyistä. Sofia otti uudella kamerallaan hiukan kuvia, mutta niiden julkaisukelpoisuus epäilyttää ihan jo vain sen takia, että varsin rähjäisen näköisenä tuli liikuttua. Ajattelin kuitenkin tehdä tällaisen pienen ostospostauksen näin pitkästä aikaa, kun ei ole juurikaan materiaa tullut osteltua. Tässä on nyt sitten shopping haul muutaman kuukauden ajalta.

Käytiin Terhin kanssa kurkkaamassa Kattilahallin kirppari tuolloin taidekujapäivänä. Myrsky oli siellä myymässä, ja totta kai piti käydä kurkkaamassa hänen kirppispöytänsä! Harmiksi emme ehtineet siinä paljoa rupattelemaan koska ihmispaljous, mutta muutaman sanasen ehti vaihtamaan sekä kerkesin penkoa myyntipöydän. Paljonhan olisi kivoja juttuja ollut mutta nämä kengät varsinkin varastivat huomioni! Minna Parikan saapikkaat! Olen kaipaillutkin talvikenkiä jotka näyttäisivät kivalta ja joilla pystyy myös kävelemään, ja nämä ovat juuri sellaiset!

Myrskyn kirppispöydältä on myös tämä ihana Liz Lisan toppi. Koskaan ei voi olla liikaa perustoppeja ja noh, pakkohan se on burandoa ostaa jos halvalla saa ja tarjotaan! Aivan ihana, menee sekä arkityylissä että gyarussa! Mutta sitten niihin vähäisiin  Ruotsinmaan ostoksiin!

Teetä. Voiko sitä muka matkustaa ulkomaille ilman että ostaisi teetä? Hävisin Sofialle joka hamstrasi teetä oikein olan takaa. Harmitti vain että suurin osa teekaupoista jonne oli tarkoitus mennä oli jo kiinni. Tämä yksi Testugan oli ainoa siihenaikaan auki oleva pulju. Ostin kahta sorttia, ja täytyy sanoa että tuo Mansikka&shampanja-tee on aivan ihanaa! *0* Vadelmakookostee taas ei oikein iskenyt, ei maistu oikeastaan millekään mutta tulipahan kokeiltua! Kauppa ei ollut kallis joten ei ollut suuri menetys.

Koska minullakin alkavat jo teinivuodet olla vähissä niin herranjestas pakkohan sitä oli teineillä ja ostaa Victorias Secretin pikkarit! Seuraavaksi sitten Michael Korsin laukku ja Starbucksin latte kouraan eiku..? No tämä ostos kieltämättä puolivitsillä tehty, mutta aina sitä alkkareita tarvitsee ja kuten sanottua, kun kaikilla muillakin on. Liikkeessä oli kyllä paljon kaikkea söpöä, seisoin pitkään tuoksuhyllyllä ja mietin haluveden/rasvan ostamista, mutta olen itse henk. koht. kuullut paljon negatiivista palautetta, ja kuinka hintalaatusuhde ei ole kohdillaan, joten jätin kosmetiikat liikkeeseen. Melkein heti kyllä alkoi harmistuttamaan, kun Sofia osti itselleen aivan ihanantuoksuisen hajuvede. Ehkä elän ilmankin.

Reissun kallein ostos. En sijoita kosmetiikkaan ja meikkini on joko joltakulta perittyjä tai sitten halvinta mitä kaupasta saa. Silmänaluseni ovat kuitenkin sellainen asia, jota olen vihannut aina ja tulen aina vihaamaan. Mikään meikkivoide tai peiteaine tai valokynä ei ole tummia silmänalusiani poistanut ja olin jo luopunut toivosta ja alkanut sopeuttamaan itseäni elämään niiden kanssa. Sofia suositteli minulle kuitenkin lentokentällä tätä Estée Lauderin valokynää, ja johan häviää tummumat! Kallis oli ja en ole vieläkään uskaltanut tiliäni katsoa ja varmistaa paljonko maksoi, mutta rahan arvoinen joka tapauksessa. Suosittelen!

Viimeisenä esiteltävä joululahjaostos, nimittäin Minecraft stridshandboken-kirja. Pikkusiskoni ja -veljeni ovat ahkeria minecraftfaneja, joten tällainen lähti pikkusiskolleni joululahjaksi. Saapahan opetella ruotsia siinä sivussa, alkaahan hänelläkin ruotsin opinnot jo kolmen vuoden päästä... Ostin myös veljelleni joululahjan, mutta siinä on se yhden prosentin mahdollisuus että hän käy kurkkimassa blogiani joten jätänpä hänen lahjansa esittelemättä.

Että sellaisia juttuja tällä kertaa! Olen kai aika onnekas ettei minua ole pahemmin edes ostostuttanut tässä välissä, kun rahat tosiaan on kiven alla. Oli kuitenkin ihan mukavaa vaihtelua päästä käymään Tukholmassa vaikka mikään suuri materialismiretki ei kyseessä ollutkaan. Parasta oli yhteinen aika kavereiden kanssa! Yritän nyt saada teille kuulumispostausta kehiin piakkoin, asiaa viivästyttää vain se, että tajusin ettei iPhonesta enää voikaan siirtää kuvia koneelle niin helposti kuin ennen. Kaikestahan pitää tehdä mahdollisimman hankalaa, tietysti, ja tällainen vatipää kun ei osaa (lue: ei jaksa) alkaa säätämään applen hienouksien parissa. Kaikesta huolimatta, hyvää joulukuuta kaikille, palaillaan piakkoin <3