Enemmän ZENIÄ elämään☆

Puhuttiin tästä töissä, muutama päivä sitten. Keskusteltiin, että kuinka pitäisi ottaa sellainen zen-asenne käyttöön, että vaikka kuinka asiakkaalla sylki lentäisi haukkumisen tiimellyksessä, olisi vain coolisti ja hengittäisi syvään, ja antaisi elämän jatkua. Olen tehnyt asiakaspalvelutyötä aina, ja aina museosta kaupan kassaan asti sitä saa tutustua asiakkaisiin jotka osaavat ilmaista mielipiteensä... epäkypsästi. Ja joka kerta se on yllätys, millainen oma reaktio tulee olemaan, ja kuinka saisi itsensä pysymään kylmänrauhallisena. Jäin pohtimaan tätä zen-mielentilaa ihan sitten muutenkinvain, kuin työelämässä. 

Ne jotka minut tuntee, tietävät, että minua muuten ärsyttää. Ja moni asia. Ei tarvitse isokaan asia olla kun veeittuunnun siitä ihan suunnattomasti. Ja mitä se sitten onkaan kun oikeasti jokin asia on väärin tai epäoikeudenmukaista. Tämä on luonteenpiirre itsessäni josta en tykkää, ja tuntuu ikävältäkin ehkä myöntää tämä tässä ylitsepursuavan positiivisessa blogimaailmassa. Minä en luontaisesti keskity olemaan onnellinen. Minä en ole optimisti. En nää kaikessa hyvää ja ole iloinen tai aina edes yritä olla tekopirteä. Enkä tykkää siitä piirteestä itsessäni.

Laskettiin yläasteella silloisen parhaan kaverini kanssa, kuinka monta kertaa sanottiin koulupäivän aikana sana ärsyttää. Se oli oikeastaan ensimmäisiä herättäviä kokemuksia, kuinka oikeasti yhden tuikitavallisen koulupäivän aikana, 8-16, ehti viisikymmentä asiaa ärsyttämään. Toisaalta, tuohon oli laskettu meidän molempien ärsytykset, mutta kuitenkin, kaksikymmentäviisi kertaa tuon kahdeksan tunnin aikana. 

Päätin alkaa taustatyönä pistämään paperille ne kerrat ja asiat, mitkä alkavat kismittämään päivän aikana. Ärsytyksiä on isoja ja pieniä. Pienet ketutukset voisi yrittää poistaa kokonaan, ja niihin kuuluu se jos tietokone aukeaa liian hitaasti, tavarat ei pysy siten kun niiden haluaisi pysyvän blogikuvia otettaessa tai jos juna nyt sattuu tulemaan muutaman minuutin myöhässä. Isoimmat ärsytykset, kuten epäoikeudenmukainen ex-ystävä sekä itsetunto-ongelmat ja työkuviot, ovatkin ne asiat jotka sitä tuskaa eniten aiheuttaa; Kun niihin ei vaan voi vaikuttaa. Siihen ärsytykseen, mikä niistä aiheutuu, kuitenkin voi. Ainakin yrittää.

Minä en tässä ala mitään muka-viisaita "ajattele positiivisesti ja kaikesta seuraa jotain hyvää"-viisauksia jakelemaan, koska jos avaudun ongelmistani muille ja saan tämän vastauksen, sekös se vasta alkaakin ärsyttämään! En tiedä, miten voisi saavuttaa sellaisen zen-ilmapiirin sisälleen. Vaatiiko se muutaman vuoden lisää ikää, reikihoitoa vai mielialalääkkeitä, ei voi tietää, mutta yritän pyrkiä sulkemaan elämästäni pois kaiken, mikä aiheuttaa vain henkistä pahaa oloa. Minun ei tarvitse välittää muiden ihmisten tuskasta jota puretaan minuun, minun pitäisi vaan hyväksyä itseni sellaisena kuin olena ja mitä työ- ja blogijuttuihin tulee, tehdä niissä parhaani. 

Tai sitten vaan aloitan tupakoinnin, silläkin kuulemma saavuttaa zen-tilan aika äkäiseen, kun rupeaa käämit palamaan! 

The best shoes come from Michael Kors☆

Edellisessä asukuvapostauksessani vilahtikin uudet kenkäni, jotka nappasin Michael Korsilta siellä käydessäni tapaamisella. Olen etsinyt nudeja korkkareita siitä lähtien kun Chanelini sain; Nude/beige on sellainen väri joka sopii arkeen kuin juhlaan ja lähes asuun kuin asuun. No, nudea ei vielä hirveämmin ole kenkävarastossani, joten virhe oli korjattava. Zarassa oli aivan ihanat sandaalityyliset korkkarit, joita harkitsin hankkivani, mutta Helsingin liikkeessä niitä ei sitten ollutkaan (Turun Zarassa siis kävin ihailemassa ja sovittamassa). Nämä ihanuudet kuitenkin sitten olivat onnekseni MK:n liikkeessä, ja ilomielin ne otin mukaani. 

Minun on heti alkuun ihan pakko kehua Michael Korsin kenkiä moneltakin kantilta. Ensinnäkin, kaikki kengät ovat istuneet täydellisesti! Minulla on tällä hetkellä neljät kengät MKlta, ja yksistäkään ei ole valittamista (paitsi niihin kultaisiin korkkareihin on nykyään meikän jalat niin turvonneet, että verenkierto lakkaa varpaista pidemmänpäälle, nyyhkis :'D ). Ja ennen kuin kukaan hyökkää huutamaan rahasta, niin ei ole MKn kengät kalliita liikkeestä hankittuna! Laatu on mahtavaa ja kengät ovat näyttäviä ja hyvät jalassa, ja hinta alle sata euroa. Kun vertaa peruskenkiin peruskenkäkaupoissa, ei tarvitse lisätä hintaa juurikaan. Nämä kengät maksoivat 90€. Ja muistinko mainita että nämä sopii jalkoihin täydellisesti? 

Michael Korsin kengissä ei ole edes sitä merkkityrkytystä, mikä monia ärsyttää merkkivaatteissa/asusteissa. Ok, en tiedä onko kovinkaan monissa kengissä mitään megagigalogoja kuten nyt vaikkapa laukuissa, mutta kuitenkin. Näissä korkkareissa oli kuitenkin ihan supersuloinen yksityiskohta, nimittäin pieni kultainen kaistale ennen korkolappua, jossa sitten nyt on tämä MK:n logo aivan pienellä. Innolla vaan odotan, että mitenkä pian tuo käytössä sitten rottaantuu! :D 

Eli tällainen kenkähankinta! Olen todella tyytyväinen näihin ja tulette näkemään näitä varmasti monessakin asukokonaisuudessa. Ja hei, jos kiinnostaa hankkia omat Michael Korsit, niin nyt on alkanut alennusmyynnit Helsingin liikkeessä. Joten kaikki kynnelle kykenevät vaan keräilemään kenkiä ostoskoriin huimin 50% alennuksin! 

Bloggers night out @Tampere☆

Lähdettiin eilen heti mieheni töistä irrottua junalla kohti Tamperetta. Kävi aika munkki, sillä Scandic Rosendahlissa oli tarjous ja saatiin huone ihan ekstrahalvalla, ja ihanilla Inkalla ja Jennalla oli vapaata eilen, niin siinä sovittiin sitten treffit! Otsikko on hiukka harhaanjohtava, alkuillasta tavattiin ja vietettiin aikaa, kuitenkin meillä kummallakin tänään kiireinen päivä edessä. Käytiin kahvilla ja istuskelemassa ja ottamassa asukuvia, jotka tällä kertaa oli ihan ideaalisti ajoitettu, sillä heti kun kuvat oli saatu pakettiin sanoi kamerani akku kiitos ja loppui. Onni onnettomuudessa! Ajattelin tehdä sellaisen myday-tyyppisen postauksen tiistaista, ja tähän postaukseen laittelen vain näitä asukuvia! 

Top: Zara, leggings: H&M, nacklace, bracelets: GUESS, bag: Louis Vuitton, shoes: Michael Kors, earrings: Chanel

Mitäs tykkäätte asukokonaisuudesta? Aika basic, ei mitään ihmeellisyyksiä, kuitenkin takana oli junamatkaa ja työpäivää ja meikkikin oli aamusta pitäen naamassa ollut, huulia lukuunottamatta jotka hotellilla nikkaroin naamaani. Ajattelin sitten korustaa itseni kuitenkin hyvin, että saisi tuikitavalliseen asuunkin jotain kivaa twistiä! Olen myös tosi mieltynyt noihin Zaran perustoppeihin, suosittelen kyllä hankkimaan noita, tosi mukavat päällä ja laadukkaan oloiset. 

Inka ja Jenna olivat ihan supernätteinä, ja oli todella mukavaa tavatakin heitä. Sitä jotenkin on helsinkiläistynyt liikaa, kun eihän tästä Tampereelle ole junalla tai bussilla matka eikä mikään. Tietty, tässä on aikataulu kortilla itse kullakin... Mutta puhuttiinkin tyttöjen kanssa, että pitää järkkäillä tapaamisia useammin niin Helsingin, kuin Tampereen päätyyn! 

Sellainen oli pintapuolisesti kerrottuna eilinen päivä. My day-postausta tulossa tässä piakkoin, nyt alkaakin sitten iltavuoroputki ja hei apua! Häät on jo ensi viikolla!