*:･ﾟ✧Pakoon kaikkea✧･ﾟ:*

Kuulkaapas ystäväiseni siellä ruutujen toisella puolella. Ajattelin ensin että en kerro tästä mitään, en puhua pukahdakaan kellekään ulkopuoliselle mitään. Noo sittenhän menin heti kertomaan parille kaverille, ja sen jälkeen vähän useammalle kaverille ja lopputulema on se että mitäs sitä salailemaan. En ole kauhean hyvä pitämään asioita itselläni, tekisi mieli höpöttää kaikki aina kaikille. Siis, tässä ollut kaikenlaista, ja tietäjät tietääkin että firmassa jossa olin töissä oli isot yt-neuvottelut, ja minä sekä kaikki kollegani saatiin potkut kun ammattinimikkeemme lopetettiin. Eipä siinä, en minä olisi ikuisuuksia töissä kyseisessä paikassa ollutkaan, vaikka se kivaa olikin. Rahatilanteen kannalta asia oli vähän kurja, mutta oppari vie aikaa muutenkin ihan hullunlailla, että työtuntejakaan ei olisi kauheasti kertynyt. Ja elämä hymyilee kuitenkin varovaisesti takaisin, kaiken tämän jälkeenkin, sillä sain sijaisuuden oman alan töistä heinäkuusta alkaen. Jotain hyvää siis tässä kaikessa. 

Koska näillä näkymin olen työttömänä kesäkuun, oli hyvä todeta miehen kanssa että nyt repäistään. Lähdetään pois. Vaihdetaan maisemaa. Ja sitten me se tehtiin ja päätettiin; Ollaan kesäkuu poissa Suomesta. 

Oikeastaan ainoa mahdollisuus tällaiselle pakomatkalle oli nyt. Loppusyksy olisi ollut toinen mahdollisuus, muttei sekään olisi ollut ihan sataprosenttisen varmaa, sillä tosiaan ensisijaisesti toivoisin saavani vakituisen työn heti valmistuttuani. Mainitsinkin aikaisemmin jo, ettei sitä enää niin vaan omaa lomaa otellakaan töistä, joten nyt piti sitten tarttua tilaisuuteen. Mitäs minä Suomessa tekisin kun töitä ei ole? Työttömyys ahdistaisi enemmän jos vain möllöttelisin kotona, selaisin tietokonetta ja kävisin lenkillä. Miehelläni taas on paljon pitämättömiä lomapäiviä, joten hänellekin pitkä poissaolo kotimaasta passaa. Ehkä hiukan pelottaa, tulee ikävä kaikkia ihania ihmisiä joita ei sitten nää, elleivät he tule käymään Japanissa. Jep, sinnehän me lähdetään. On aika ihana kuinka on Japani on saanut sulatettua Christianinkin sydämen ihan kunnolla. Lennetään Nagoyaan, Nagoyasta käydään Osakassa/Kiotossa ja sieltä sitten Tokioon. Mietinnässä on vielä otetaanko Japan rail pass, ja käydäänkö pyörähtämässä Okinawalla. Kuitenkin kesäkuussa Okinawa voi olla ihan hitsin kuuma paikka. Kesäkuu on myös vähän hazardimpi aika olla Japanissa, ihan vain koska sadekausi. Kuitenkin tämä oli meidän tilaisuus päästä nauttimaan kunnolla nousevan auringon maasta. Ottaa ilo irti siitä, mikä uutenavuotena vähän jäi. 

Vuokrattiin asunto, ja otetaan nettiyhteys käyttöön kummallekin meistä. Autoa mietittiin, mutta todettiin sen olevan vain yksi iso murheenkryyni, kuitenkin japanissa on vääränpuoleinen liikenne meihin verrattuna, sekä parkkipaikkoja niukasti ja ruuhkat ovat todellakin ruuhkia. Liikkuminen julkisilla on kuitenkin niin kätevää ja halpaa ja helppoa. 

Blogiani en hylkää, ihan hauskaa kokeilla olla "Tokiolainen bloggaaja" hetken aikaa. 💕