keskiviikko 31. elokuuta 2016

*:・゚✧Such much travelling✧・゚:*

Eilen kun tultiin myöhään töistä kotiin, ruvettiin vaan kiireellä väsäämään jotain syömistä, kun kumpikin oli aivan nälkäkuoleman partaalla. Alettiin sitten puhumaan syvällisyyksiä, siinä samalla kun soijasuikaleita keittelin kasaan (vitsit, kuohuuko muillakin se vesi siinävaiheessa auttamatta yli?), ja muistin erään kirjeen joka oli tullut väärään osoitteeseen, mutta kaikessa arjen hässäkässä vain unohtui sitten kirjekoriin. Mentiin sitä katsomaan ja samalla huomasin Finnairilta tulleen kirjeen, jonka olin myös ihan täysin ja totaalisesti unohtanut. Kummallakaan meistä ei ollut mitään käryä siitä, mikä kirje oli alkujaan, sillä laitettiin meikäläisen nimenmuutos vetämään vasta muutama päivä sitten, ja kirje tuli jo viikkoa aikaisemmin. Olin ihme ja kumma onnistunut saamaan Finnairin hopean tasokortin.
Ja miehekehän tästä innostui ihan hurjasti! Voi että meikäläisellekin tuli hyvä mieli ihan jo vain sen takia, kun näki miten iloiseksi toinen osapuoli tuli. Meillä on suoraan sanottuna ollut kummallakin hermot ihan superkireällä, kun kokoajan on kauheaa kiirettä, ja esimerkiksi viikonloppuna ei ehditty edes toisiamme näkemään kuin vain hautajaisissa aamulla. Siksi se vilpitön ilo tuntui ihan mahtavalta tämän kauhean kiirehässäkän välissä. Itsehän en ihan täysillä ole perillä mitä tasojäsenyyksiin vaaditaan, ja mitä ne suoranaiset edutkaan ovat. Matkabloggaajamiehelleni tämä siis oli selkeästi isompi juttu, vaikka hassulta ja hauskaltahan se tuntuu että nyt itselläkin on kaiken tämän reissaamisen jälkeen tasojäsenyys. Christian tosiaan ilahtui niin kovasti että kävi samantien hakemassa varastosta shampanjan ja työnsi sen pakkaseen, ja söimme sitten tortilloja ja katsoimme salkkareita ja joimme shampanjaa :D Että sellainen oli sitten eilinen ilta. 
Koska minusta ei tosiaan irtoa sen kummempaa lisätietoa tuosta hopeajäsenyys-jutusta, että kiinnostuneet voi kysellä kommenteissa ja nakitan sitten Christianin vastaamaan kysymyksiin puolestani. Ajattelin nyt sitten hyödyntää tätä postausta matkakuulumisilla, sillä häämatkaan on enää vain pari viikkoa! Ihan uskomattomalta tuntuu sekin, ihan jo kahdestakin syystä: a) Mihin se kesä meni? Häämatkahan oli siintämässä kaukana syyskuun lopussa, ja nyt sitä sitten jo kohta ollaankin siellä ja b)Hong Kong ja Japani! Kiina on kiehtonut pienestä pitäen, ja nykyisin suhtaudun vähän kaikkiin niihin ihmis- ja eläinoikeushässäköihin vähän kriittisesti. Silti jännää mennä katsomaan mikä siellä on meininki. Ja Japani nyt on Japani, eli tulen viihtymään, vaikkei per kohde olekaan ihan hirmuisesti aikaa. 
Se on vähän sitten kammottavaa, joudun olemaan peräti kaksi viikkoa ilman internettiä. Laivallahan ei netti toimi, oli sitten minkälainen liittymä tahansa. Perehdyttiin laivalla myytäviin nettipaketteihin, ja nehän sitten maksoikin puolet sielusta ja kaiken maallisen omaisuuden, joten todettiin että sen superhitaan ja tökkivän netin takia ei kannata maksaa, mieluummin on ilman. En tiedä, joitakuita sometauko helpottaa, itseäni lähinnä vain kuumottaa, kun jää paitsi asioista :'D Muutaman postauksen ajattelin nikkaroida varalle, ettei blogi ihan kahdeksi viikoksi sammahda, ja pyrin tekemään kuulumispäivityksen vielä Hong Kongista, jossa netti toimii mitä ilmeisimmin ainakin jonkun verran. Ja kamerahan siis totta kai lähtee matkaan, ja matkapostauksia on tulossa. 

P.s. Tosiaan nimeni muutin Berg-Dahlströmiksi, ja eikä, minä en vaan osaa kirjoittaa tuota! Saati sitten esitellä itseäni. Kun aikaisempi nimi on ollut niin lyhyt, on allekirjoitus ja itsensä esittely sujunut ihanan luontevasti, niin nyt pitäisi yllättäen kirjoittaakin tuplasti pidempi nimi. Believe me, meikän allekirjoitukset näyttävät nykyisin esikoululaisen sätösteiltä. 

maanantai 29. elokuuta 2016

*:・゚✧Kirppispöytä J-fashion fairissa!✧・゚:*

Tällaista infopostausta tällä kertaa! Kaikki pääkaupunkiseutulaiset ja Helsinkiin kykeneväiset! Olen menossa myymään J-fashion Fairiin muutamia gyaru- ja japanityylijuttuja. On tullut se hetki kun övereimmistä himejutuista ja vaatteista, jotka ovat kaapinpohjalla pyörineet jo jonkin aikaa, on luovuttava. Tulehan siis tekemään löytöjä, paikalla on monia muitakin mielenkiintoisia kirppispöytiä. 

Ja jos ei japanilainen katumuoti ole sitä ihan ominta omaa, tule tsekkailemaan muutenvaan meininkejä tai vaikka moikkaamaan! Eli siis kaikki Glorialle 4.9. klo 12! Jos kiinnostaa, täältä lisää. Näkemisiin~

sunnuntai 28. elokuuta 2016

*:・゚✧Adidas dress in use✧・゚:*




Dress: Adidas, bag: Louis Vuitton, earrings: Juicy Couture, shoes: Michael Kors



Hyviä sunnuntaihuomenia kaikille! Huh pahoittelen jo etukäteen mahdollisista kirjoitusvirheistä tekstissä, sillä olen ihan silmät ristissä täällä. En ole energiajuomien ystävä, kun aiheuttavat minulla yleensä mahakipuja, mutta nyt taidan korkata rodeo-pullollisen hetken kuluttua, sillä väsymys on aivan jää-tä-vä. Ajattelin tulla esittelemään teille tätä asukokonaisuutta perjantailta, kun treffasin Patriciaa, ennen kuin kipitän taas töihin. Tämä Adidaksen mekko on kyllä oikeasti juuri sitä mitä hainkin; Siistin näköinen ja niin mukava päällä. Tietty tämä koko on aika megaiso, ja siitä pientä miinusta, mutta mukava tämä on, ja varmasti yksi kulutetuimmista vaatteistani kohta. Miltäs tämä asukokonaisuus näyttää teidän silmiinne? Meikistäkin piti ottaa lähikuva, sillä kokeilin ensimmäistä kertaa Sallilta saamaani pronssinväristä glitterluomiväriä, ja wau mikä pigmentti ja blingi siinä oli. Vieläkin, vaikka kahdesti olenkin suihkussa käynyt näiden kuvien jälkeen ja puhdistusainetta naamaan käyttänyt, on poskilla tuota kimalletta :'D Että tehokasta kuin mikä. 

Huh, toivottavasti teillä on siellä edes vähän energisempi päivä edessä. Minulla oli jalo ajatus että olisin vielä kirjoitellut koulutehtäviä tässä ennen töihinlähtöä, mutta ajatuksen tasollepa se taitaa jäädä. Juuri nyt en kyllä jaksa yhtään mitään, kuin ehkä alkaa katsomaan MLP:tä tai Pasilaa, jotain mihin ei omia aivoja tarvitse uhrata ei sitten yhtään. 

perjantai 26. elokuuta 2016

*:・゚✧Casual by ADIDAS✧・゚:*

Myönnettäköön, että tilasin ihan ihkaensimmäistä kertaa ikinä Zalandolta mitään, ja nopeasti paketti tulikin! Zalando on ollut niitä nettikauppoja, joissa ei mielestäni ole koskaan mitään edullista, ja vaatteet nyt vaan on täysin out of my taste. Eli siis suomeksi sanottuna en ole Zalandolta koskaan mitään löytänyt etsimälläkään. Nyt kuitenkin, päätin satsata perusvaatteisiin. Kuten kengissäkin, on minulla vaatekaapinkin puolella helposti vain juhlavaatteita ja sitten sellaisia römppäkamppeita joita ei ihmisten ilmoille kehtaa laittaa. Muutoksen aika, ja tilailin muutamat vaatteet joita sitten voi koulussa ja ei-niin-laittautuneessa arkipukeutumisessa käyttää. Ja nämä vaatteet ovat by Adidas, joka on sekin aika ei-minua. Kuitenkin tykästyin yksinkertaisuuteen, monipuolisuuteen ja helppouteen, sekä ennenkaikkea mukavuuteen! Tilasin myös tuollaisen hennon vaaleanpunaisen hupparin, mutta sitä en nyt tähän esittelypostaukseen kuvannut. 
Ensimmäisenä ihan perus t-paita logolla. Valkoisia ja siistejä t-paitoja olen metsästänyt nyt urakalla, sillä koulutyylini koostuu sellaisista ihmeellisyyksistä kuin leggingsit tai musta hame + t-paita. Aamulla ei vaan jaksa kasata mitään spessua, varsinkin kun koulumatka on nykyisin sen 40 minuuttia. 

Sitten ihan perus mekko. Näyttää tällä tavalla lattialle levitettynä vain XXXXL kokoiselta t-paidalta, mutta mekko tämä on :D Jos olisin tiennyt, että tämä on näin löysä malli, olisin tilannut kokoa 32, tämä 34:sen sijaan, sillä tämä tosiaan on iso. Tarkoituskin tässä on olla löysä eikä niinkään tyköistuva, mutta suosittelen kyllä ottamaan kokoa pienemmän mitä normaalisti käyttää, jos tätä samaista meinaa tilailla. Muuten tämä vaikutti ihan superihanalta ja pääsee käyttöön heti! Perusmekot ovat niitä vaatekaapin kulmakiviä: Kun ei todellakaan jaksa edes etsiä mätsäävää ylä- ja alaosaa, niin mekko päälle ja menoksi. Nyt vielä toistaiseksi on sen verran lämmintäkin että ilman sukkahousujakin tuolla pystyy viillettämään. 
Paketissa oli myös perus leggingsit. Kaikissa muissa mustissa leggareissa on minulla joku tympeähkö iskulause sivussa, ja siksei ne mene ihan arkiasuissa suoranaisesti. Päätin tilata tällaiset, ja onneksi tilasinkin kun nämä ovat niin mukavat päälläkin! Näiden ympärillekin saa sitten kasattua paremmin asukokonaisuutta jos toistakin, kun eivät automaattisesti heti lenkkivaatteilta näytä. 

Vähän erilaisempia ostoksia tällä kertaa siis. Kokojen kanssa nyt oli vähän päänvaivaa, ajattelin että adidas sporttimerkkinä on ihan superpieniä kokoja valmistava, ja esimerkiksi leggingsit ovat vähän löysähköt (tietty parempi niin kuin että änkeisi liian pieniin ja sitten paistaisi pikkarit läpi ja olo olisi tukalaa) sekä mekko oli aikas iso. Kuitenkin niin isoa haittaa ei hitusen isoista vaatteista ole että palauttamaan lähtisin, Tykkäilin kovasti, ja heti tuli mieleen millaisia asukokonaisuuksia näistä aikaiseksi saisi, joten pian onkin asukuvapostauksia taas edessäpäin <3 

torstai 25. elokuuta 2016

*:・゚✧My bag collection✧・゚:*

Tämä laukkupostaus on tullut useampaan otteeseen toivepostaukseksi, ja nyt päätin tämän sitten toteuttaa! Huh oli muuten urakka kuvailla kaikki, kun piti vähän joka toista laukkua täytellä etteivät ihan lörtsyinä olisi kuvissa, ja asettelu ja sommittelu eivät ole niitä meikän vahvimpia puolia. Jokaisesta veskasta heitän pari sanaa, ja osa laukuista on sellaisia joita näkee joka toisessa asukokonaisuudessa mitä tänne postailen, joten niistä sitten luonnollisesti vähän vähemmän tekstiä. Toivottavasti postaus on sellainen kuin toivoitte!
Tämä on meikäläisen LVn keepall. Olen katsellut aikaisemmin jo, kuinka Louis Vuittonin keepall olisi kokonsa puolesta superkätevä pikkureissuille, joita heitetään rapakon toiselle puolelle tai sitten Vesannolle, ja matkalaukkua ei viitsi ottaa mukaan. Keepall kuitenkin on nimenomaan reissulaukuksi ihan liian kallis, joten se ei ollut missään vaiheessa ihan oikealla hankintalistalla. Havaijilla kuitenkin kävi niin, että eräässä merkkioutletissa vastaan käveli sitten Kalvin Kleinin iso laukku, ja vieläpä niin halvalla ettei sitä tarvinnut enää kahteen kertaan miettiäkään ostetaanko vaiko eikö. Ja sitten kun vielä roosanväriset yksityiskohdat, niin laukku lähti matkaan! 

Louis Vuittonin Neverfull on ehdoton lempparilaukku tällä hetkellä, ja sitä on kyllä muuten käytetty! En oikeasti kadu hetkeäkään ostamista, ja voin sanoa teille kaikille jotka pohditte onko veska rahanarvoinen, niin voin sanoa että kyllä on! Itse ostin tämän käytettynä, ja kunto on yhä priimaa, kestää ison määrän tavaraa ja sitä roinaahan tänne myös mahtuukin. Tosiaan, menin melkein minne tahansa, niin neverfull toimii meikän luottolaukkuna. 
Michael Korsin vaaleanpunainen laukku on tuon neverfullin tiimoilta jäänyt vähän vähemmälle, ennen neverfulliahan tämä MKn laukku oli se vakilaukku, ja edelleenkin kyllä vannon tämän nimeen. Eli jos neverfull tuntuu liian suolaiselle, niin halvemmalla saa hyvän kestävän ja monikäyttöisen laukun. Pikkutaskujahan tässä on neverfullia enemmän, ja se iso plussa tässä on vetoketju. Ulkomaille vähän hirvittää lähteä tuon neverfullin kanssa, kun sitä ei saa mitenkään kiinni, ja olen niin hyvin peloteltu varkaista ja näpistelijöistä, että laukkuja tulee halattua kaksin käsin väkijoukossa. Tässä kuitenkin vetskari pelastaa aika paljon tältä pelolta. Laukku tosiaan on myös hurjan kestävä, se on pyörinyt reissujen aikana vaikka ja missä, eikä edes yhtään naarmua tai tahraa ole laukkuun tullut. 
Uusin tulokas kokoelmassa on tämä pinkki pikkulaukku Mohitolta. Tästä en sen enempää legendaa lähde heittämään, sillä tästä oli hetki sitten pikkuista esittelyä ostospostauksessa. Käytössä tämä on vasta kahdesti ollut, ja hihna on hiukan tönkkö verrattuna esimerkiksi Chaneliin, mutta luultavasti käytössä sekin sitten vetreytyy! 
Samantha Vegalla on oikeasti vaikka ja mitä ihanuuksia, ja vitsit kun töissä yksi päivä näin tytön jolla oli Samantha Vega x Sailor Moon- laukku, jota olin himostanut Tokionmatkallamme. Itse ostin tämän pienen käsilaukun, joka on ihan syötävän söpö, mutta hiukan hassun kokoinen. Pitää yrittää mallailla eri asukokonaisuuksiin miten tämä toimisi, sillä en mielelläni tästä kyllä luopuisi. Koska onhan tämä nyt niin silmänkarkkia. 
Louis Vuittonin eva on myös yksi vakkarilaukuistani, ja tätäkin on kulutettu ja käytetty ihan koko rahan edestä. Laatassa on jo naarmuja jonkun verran, mutta mitään muuta kremppaa ei laukkuun ole tullut, vaikka useammallakin baari- ja kaupunkireissulla on mukana ollut. Tämä on niin kätevä, että olen jo alkanut miettimään pitäisikö hankkia tämä toisessa kuosissakin. Tykkään kyllä kovasti ja suosittelen tätäkin kaikille jotka ovat harkitsemassa kannattaako vaiko eikö. Yllättävän paljon näihinkin mahtuu punkemaan tavaraa sisään!
Chanelin laukut on niin söpöjä, en edes tiedä mikä tällaisessa perus käsilaukussa saa niin sydämen sulamaan. Sanoinkin miehekkeelle, että sitten joskus meikä niin ostaa sen vaaleanpunaisen laukun. Ja mustan. Ja valkoisen... No joo, ei ehkä kuitenkaan ja yksi sorttiansa tässä asiassa, mutta tykkään kovasti, ja tännekin mahtuu tavaraa ihan oikeasti ja kunnolla, sekä laukku menee niin arkisiin kuin juhlaviinkin asukokonaisuuksiin. En nyt tiedä, voinko sanoa tämän olevan sen viidentonnin arvoinen, mutta käytettynä ostettuna sen hinnan kyllä pystyi maksamaan, ja ei kaduta tämäkään yhtään. Haha, suosittelen vähän kaikkea mitä olen itse ostellut, mutta suosittelen siis tätäkin! :D 
MiuMiulla on paljon kaikkea supersöpöä, ja nappasinkin samalta kirpalta mistä nämä kaikki muutkin laukut on ostettu tällaisen Miu Miun pikkulaukun. Tiedetään, tuosta kuosista ollaan montaa mieltä, mutta pyrin sulkemaan kaikki härskiydet mielestäni ja keskittymään sen söpöyteen :D Mukana tässä tuli tuollainen pitkä ketjuhihna, joka on oikeastaan aika pakollinen, sillä toinen hihna on vain pieni lenksu, ja sellaisenaan sitä ei tulisi juurikaan käytettyä. Tämä on kokonsa puolesta ihan täydellinen baarilaukku, mutta passia on vähän haasteellista saada mahtumaan sisään. 

Sellainen kokoelma meikäläisellä. Oliko omia suosikkeja? Millaisia ovat teidän vakkarilaukut jotka matkaavat mukana kaikkialle? Olisi kivaa kuulla!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

*:・゚✧Yotuel-arvonnan voittajat✧・゚:*


Ihmiset toivoivat, että arvonnan voittajat ilmoitettaisiin tällä tavalla omassa postauksessaan! Ymmärrän kyllä syyn ja siksipä voittajat olisi tässä! Onnea paljon teille, ja Yotuel ottaa teihin yhteyttä piakkoin. Kiitoksia kaikille arvontaan osallistujille, uutta arvontaa saa ehdottaa rohkeasti <3 


Cchuboi, Titta K ja Jenna Antikainen

tiistai 23. elokuuta 2016

*:・゚✧Miten jernuus näkyy yhä✧・゚:*

Juttelin erään bloggaajatutun kanssa siitä, kuinka tyylit muuttuu ja täälläkin avoimesti olen kertonut siitä, kuinka en enää koe japanityylejä, gyarua ja lolitaa, enää omakseni. Tyylit ovat yhe lähellä sydäntäni, ja en malta odottaa että pääsen Tokionreissullani hypistelemään Shibuya109:n liikkeiden vaatteita ja metsästämään Agehoita, japanilaisia gyarumuotilehtiä. Keskustelusta blogituttavani kanssa iski sellainen fiilis, että haluaisin kirjoittaa teille miten tämä japaniharrastus näkyy yhä arjessa ja minussa, vaikkei kaapeissani enää niitä ihania pitsiunelmamekkoja olekaan tai vaatekaappini sisältö olekaan yltäpäältä vaaleanpunaista. Pakko vielä mainita, että tätä tekstiä kirjoittelen kotona My Melody-oloasu päällä! ;) Ajattelin pitää tämän tekstin nyt pinnallisia asioita käsittelevänä, sillä jos mennään pintaa syvemmälle, on tämä japaniharrastuksen historia tehnyt isoja asioita siihen, miksi minä olen juuri minä ja tällainen kuin olen. En siis ala analysoimaan sitä, vaan niitä konkreettisia asioita, joita tästä japani-kiinnostuksesta on jäänyt jäljelle ja luultavasti tulee olemaan mukanani aina hautaan asti.
Tykkään yhä lukea mangaa, ja suunnittelinkin juuri että muutamat sarjat voisi nyt näin jälkikäteen ostaa täyteen ja lukea uusiksi, tämä kun jäi silloin joskus kesken muunmuassa juuri kuvassa näkyvän The Gentlemens Alliance crossin kanssa. Olenkin monesti aikaisemmin sanonut, etten ole mikään anime-ihminen ikinä ollut, mutta muutamia sarjoja on sitäkin tullut katsottua, ja yhden sarjan katsoimme jopa miehekkeen kanssa yhdessä! Nyt pian on taas Tracon, ja olemme sinne menossa lauantaina, joten toivottavasti törmäillään siellä. 
Olen yhä hyvin kiinnostunut kaikista ilmiöistä ja siitä lähtevistä haarautumista mitä tämän japaniscenen ympärillä pyörii. Seuraan tiiviisti lolita- ja gyarumuotia, ja napsin inspiraatiota omaan pukeutumiseen ja meikkiin. Ajattelinkin että levitän täällä japanimuodin ilosanomaa, vaikken enää tyyliin itse aktiivisesti pukeudu, ja laittaisin joitain hius- ja meikkitutoja tänne. Koska ne oikeasti vaan on niin inspiroivia, pukeuduit itse mihin tahansa tyyliin ja olit minkänäköinen tahansa. Olen kiinnostunut myös ihan kaikista muistakin japanilaisista tyyleistä, en keskity vain lolitaan ja gyaruun. Cosplaypiirejäkin on kivaa seurata sivusta, ja arvostan sitä taiteenlajia ihan todella, todella paljon, ja vieläkin olisi haaveissa että joskus voisi jonkun cosplayn repäistä. Tosin, tiedän jo etukäteen ettei sitä päivää tule olemaan, nimittäin laiskuus ja osaamattomuus ompeluhommiin on vahvana täällä. 

Musiikkia kuuntelen laidasta laitaan, ja kuten faktapostauksessa sanoin, niin lemppariartistejani ovat mm Turmion Kätilöt sekä Rammstein. Paljon kuuntelen kuitenkin japanilaista elektronista musiikkia, ja Vocaloidit ovatkin kaikessa mielipiteittenjakavuudessaan yksiä lemppareita myöskin. Ette tiedäkään kuinka monta tuntia autossa on The Best of Hatsune Miku raikanut kun ollaan ajettu Vesannolle päin. Tykkään myös metronomesta, Kyaru Pamyu Pamyusta sekä muutamista animetunnareista sekä niistä väännetyistä remixeista. Ja ponimusiikkia unohtamatta!
Pelaamisesta tuli myös puhuttua pikkuisen joissain aikaisemmissa postauksissa, kirjoitetaanpas siitäkin nyt tähän. Tykkään pelailla juurikin Nintendon pelejä, joista se oma ehdoton lemppari on The Legend of Zelda- pelisarja. Melkein kyynel tirahti silmäkulmaan kun tajusin, etten ole ehtinyt koko kesänä pelaamaan keskeneräistä Twilight Princessiä, ja ettei sitä aikaa gamestukselle ihan heti tulekaan. Yksi toinen harrastus joka on kärsinyt kesän aikana on My Little Pony FIM, sillä sitäkään en ole ehtinyt katsomaan loppuun, vaikka sarja onkin ollut tauolla jo jonkin aikaa. Tässä ehkä eniten jumittaa se, ettei Christian ole poneista henkilökohtaisesti niin innostunut, että jaksaisi sitä katsoa. Ne harvat hetket kun ehditään yhdessä kotona istumaan ja telkkaria katsoa, pyörii siellä sitten jokin sellainen sarja, jota molemmat jaksaa katsoa.

Huvittaa hiukan, kun vieläkin monissa paikoissa minua tituleerataan siksi ernuksi. Kun en enää pukeutumiseltani nyt niin ernu ole (krhm paitsi nyt tämä My Melody-huppari) sekä en minä niin nuorikaan enää, yhyy wanhuushan tässä jo itselläkin lähestyy. Näin se vaan on että kun kerran sen leiman saa niin siitä ei eroon pääse. Enkä kyllä tässä tilanteessa harmistukaan siitä, jos minut ernuna muistetaan. Joskus esiteiniaikaan sitä häpesi ihan hurjasti, jos joutui myöntämään olevansa anime-manga-fani, ja sai sen leiman itseensä. Nyt en kyllä yhtään ymmärrä mikä näissä kuvioissa on niin noloa? Ehkä vuosien 2007-2010 koulukiusaajat osaavat asian selittää. 

Mutta, mitäs tykkäsitte tällaisesta postauksesta? Mitäs te tykkäätte mangasta, japanilaisista tyyleistä, peleistä, musiikista, MLPstä? Kommentoikaa ihmeessä, tästä aiheesta on hauskaa puhua ja kirjoitella!

sunnuntai 21. elokuuta 2016

*:・゚✧En jaksa nyt✧・゚:*


Viimepäivät ovat olleet todella kiireisiä, kuten olen bloginkin puolella ehtinyt tyyliin jokaisessa postauksessa mainostamaan. Tulee muistaa, ettei ihan kaikkea aina tule täällä blogin puolella kerrottua, ei edes minun joka on suunapäänä aina avoimesti asioitaan puhumassa. Kuten otsikkokin sanoo; Olen väsynyt. Ja ei, tämä ei ole ilmoitus blogitauosta, päinvastoin. Nyt tuntuu että bloggaaminen on oikein ekstrakivaa, saan voimavaroja omasta ja ennenkaikkea muidenkin blogeista. On ihanaa avata kiireisen päivän jälkeen ne lemppariblogit, ja imeä niistä inspiraatiota ja positiivista fiilistä oikein urakalla. Tällä hetkellä omalla lukulistalla ykkösinä pyörii Uinon ja But I'm human not a sandwich-blogi. Voi että sitä pystyykin samaistumaan ja iloitsemaan ihan täysin tuntemattomien ihmisten onnesta! Onko teillä koskaan sellaista, että vaikka ette bloggaajaa (tai vaikka vloggaajaa) tunnekaan, pystyy silti ihan kuusi nolla eläytymään hänen elämäänsä ja fiiliksiinsä? Täällä ainakin on, ja sehän vaan tekee blogien seuraamisesta entistä kivempaa. 


Elämä täällä on ollut aikamoista myllerrystä viimepäivät. On isoa ja pientä murhetta, ihan arkea ja kivojakin juttuja. Täytyy kyllä sellainen ällöoptimistinen asia jakaa, että kun elämä potkii päähän, tuntuu ne tavalliset ilonaiheet entistä kivemmilta. Esimerkiksi, ystävät tuntuvat nyt ihan supertärkeiltä, vaikka omassa elämässä läheiset ovat aina tärkeitä. Nyt vaan se tärkeys korostuu. Koska olen avoin, myönnettäköön että mielialassa on taas pieni lommo, ja paniikkikohtaukset ovat tulleet takaisin. Mieli on maassa ja koko oma elämä tuntuu niin turhalta. Näin on ollut jo vähän aikaa. Se onkin niin tyhmää, kun ei tiedä oikein missä menee sen niinsanotuksen perussuomalaisen vitutuksen ja oikean masennuksen raja. Tietäjät tietää että tässä on saanut viimepäivät taistella ihan turhien asioiden kanssa, joita ei pitäisi kenenkään joutua käymään läpi. Maailma kuitenkin on pahoja ihmisiä täynnä, ja on ihan todella, todella kurjaa joutua toteamaan, että niiden kanssa täällä kuitenkin joutuu jotenkin elämään. 

Tämä postaus oli nyt tällainen fiilistenpurku, sekä asukuvan esittely. Känin asukriisin ja hiuskriisin läpi tänään, ja suunnittelin jo vetäväni polkkatukan takaisin sekä blondaavani itseni, mutta katsotaan nyt sitä sitten. Odottelen parhaillaan muutamaa pakettia postissa, joten pian taas uudenlaisia asukuvia esillä täällä!

perjantai 19. elokuuta 2016

*:・゚✧SUPERARVONTA! Valkoinen hymy helposti ja hetkessä✧・゚:*


Tarkoitus oli järjestää arvonta, kun 400 lukijaa on tullut täyteen. Sain kuitenkin niin mahtavan yhteistyön, että en malttanut odottaa tuonne neljäänsataan kirjautuneeseen lukijaan. Ajattelin toteuttaa tämän arvonnan sitten jo nyt, ja saan kunnian järjestää sen Yotuelin kanssa! Olen niin onnellinen teistä jokaisesta ihanasta lukijasta, että haluan nyt palkita sieltä teistä kolme upeilla Yotuelin tuotteilla! Eli siis kyllä, arvonnassa on kolme voittajaa yhden sijaan!


Yhteistyö Yotuelin kanssa tuntui ihan superilta idealta, sillä en tykkää mainostaa asioita vaan pakosta, vaan siksi että tykkään tuotteista itsekin. Yotuelin hammastahnat ovatkin meidän kylppärissä ihan vakkarituotteita, ja hammastahnan valkaiseva vaikutus ei ole mitään huiputusta, vaan se todellakin toimii. Itselläni on todella kellertävät hampaat ihan luonnostaan, ja jatkuva teen särppiminen ei ainakaan hampaita vaalenna. Onneksi Yotuelin hammastahnat ovat olemassa, sillä saan omista hampaistani vaaleat ja poistaa kaikki teenjuonnin aiheuttamat pinttymät. Eli siis todellakin tykkään. 

Hampaiden valkaisua olen miettinyt ihan oikeastikin, mutta kauhutarinat hampaiden vihlonnasta ja suorasta kivusta ovat saaneet minut perääntymään siitä prosessista. Aikanaan on tullut myös kokeiltua yhtä sun toista erimerkkistä valkaisevaa, ja en itse ainakaan mitään eroa lähtökohtaan huomannut tuubin lähestyessä loppuaan. Ei mitään yhden yön ihmettä näilläkään hammastahnoilla tehdä, mutta voin luvata teille, että jo yhden tuubin jälkeen eron ihan oikeasti huomaa. Prosessia boostaamaan voi tietenkin ottaa vielä kookosöljyn purskuttelun käyttöön, niin kauniin valkoiset hampaat ovat kehissä!

Toivottavasti tällaiset yhteistyöarvonnat ovat kivoja, sillä kuten lupasinkin alussa, tässä olisi nyt arvontaa. Kolme onnekasta saa itselleen Yotuelin tuotepaketin ja sen myötä ihanan valkoiset hampaat! Säännöt ovat ne perinteiset, eli

~ Blogini lukijoille kolme arpaa
~ Blogini ei-kirjautuneille lukijoille yksi
~ Jätä sähköpostiosoitteesi kommenttiboksiin, muuta ei tarvitse! Mainitse myös oletko lukija vai et.
~ Suoritan arvonnan 24.8., ja siihen asti on myös aikaa osallistua.

Vinkkaahan kaverillesikin, ja osallistumaan! Haluan myös vielä ihan erikseen kiittää ja kumartaa teille kaikille lukijoille, olitte sitten kirjautuneena tai ette. On ihan mahtavaa huomata kuinka omakin blogi on alkanut kiinnostamaan yhä useampaa ihmistä, ja katselukerrat ovat kymmenkertaistuneet siitä, mitä silloin joskus alkuaikana minulla oli vuonna 2013. Joku voi pitää tympeänä lukijoidenkalasteluna tällaiset arvonnat, mutta itsellä nämä lähtee siitä, että haluan ihan oikeasti palkita omia lukijoitani, sillä ilman teitä tämä ei olisi ollenkaan sitä mitä tämä on juuri nyt. Puss och kram, olette ihania! 

torstai 18. elokuuta 2016

*:・゚✧Current wishlist✧・゚:*

Meikäläisen himotuimmat-postaussarja on jäänyt vähän tyngäksi. Jotenkin ei ole vaan ollut fiilistä esitellä toiveita, ja mitään selkeitä tämän haluan-asioita edes ollut. Nyt sitten olisi pientä toivelistaa kerrankin kasassa, asioita joita olen netissä himostellut ja toivonut että jos joskus nämä jutut vielä saisin. Varsinkin noita Kylie Jennerin huulimeikkejä olen kovasti katsellut, ja millaisia kokemuksia teillä tuotteesta on? Mikä on hinta-laatusuhde? Sitten tämä niin mielipiteitä jakava Calvin Kleinin t-paita. Tarvitsisin siistejä t-paitoja näin arkikäyttöön, kun kouluun en halua/jaksa laittautua kunnolla, mutten viitsisi ihan rähjälookissakaan liikkua. Samaan kategoriaan menee tuo Adidaksen mekko, niin helppo vain vetäistä päälle ja muuta ei oikeastaan tarvitakaan. 
Koska laukkuja ei voi olla liikaa, Furlan Metropolis ja Louis Vuittonin favorite, ah nuo ovat kyllä sellaiset jotka haluaisin. Tuo Furlan metropolis vielä tuossa vaaleanpunaisessa sävyssä on niin hakusessa, harmillista kun väri taitaa olla yksiä suosituimmista, ja sitä ei Helsingin liikkeessä ainakaan ole ollut myynnissä vaikka muutamaan otteeseen olen käynyt kyselemässäkin. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: Valentinon korkkarit. Mungolla olen näitä ihastellut ja Pinterestissä useammillakin. Harmiksi ei vaan mitkään mukavimmat kengät jalassa, kun kävin Della Margassa näitä sovittamassa. 

Mitäs tykkäätte näistä wishlistin tuotteista? Onko omia suosikkeja? 

keskiviikko 17. elokuuta 2016

*:・゚✧Starbucks date✧・゚:*






Käytiin Terhin kanssa lentoaseman Starbucksissa, josta voisi muotoutua vakkaripaikka, kun tässä Vantaan hoodseilla asustellaan kumpikin, ja lentokentälle on lyhyempi matka kuin keskustaan. Perinteiset kuulumisten vaihdot sekä chai tea latet (add sad face here: Onko kerran osattu kirjoittaa Starbucksissa nimeni oikein, ja sekin oli New Yorkissa. Ei vaan kehtaa alkaa tavaamaan omaa nimeänsä tuossa kun ei se nyt niin big deal oikeasti ole :'D ), ja parit asukuvat. Eräs seuraamani bloggaaja kirjoittikin siitä, että pukeutuminen on niin pahuksen vaikeaa kun jokainen mahdollinen sää on saman päivän aikana. No kentälle mentäessä vettä tuli saavista kaataen, asuja kuvatessa alkoi aurinko paistamaan tuhannen vihaisen mummon voimalla ja sitten iskikin sellainen kylmyys ja pilvisyys ettei pahemmasta väliä. Ihan kiva pikku breikki koulun ja opparin välissä, nyt taas palaan koulun pariin ja sen jälkeen lähden tsekkailemaan Rapunzelin liikkeen keskustasta ja noutamaan miehekettä töistä!