*:･ﾟ✧Salaiset solat ja ruma suomalainen nainen✧･ﾟ:*

Jopas nyt sukupuoliroolit kukoistaa mediassa. Ensin kokkikohu, ja nyt Pirkko Arstila jakoi suuria viisauksia. Jos siis olet missannut: Pirkko Arstila kirjoitti kolumnissaan ET-lehdessä, kuinka kaupan kassajonossa oli ollut nuori nainen treenitrikoissa ja löysässä T-paidassa. Arstila kuvailee naista "Tytön ruumiinrakenne oli suomalais-ugrilainen eli lyhyet jalat, pullea takamus, runsas povi – muutaman vuoden kuluttua luvassa olisi paino-ongelmia. Hiukset pitkät ja latvoista hapsuuntuneet. Silmät kuin mascarakraatterit.

Katselin tyttöä ihmetellen, miksi nuori nainen elämänsä heilimöinti-iässä haluaa pukeutua noin rumasti. Kuin julistaisi koko maailmalle, että en välitä – ottakaa tai jättäkää."

Koko kolumni oli puhdasta bullshittiä. Mutta samalla taas raotti ovet sille, mikä täällä tosiaan on ongelma. Nuoret naiset ovat jotain vapaata riistaa, jota saa arvostella. Minkälainen kolumni on yhden yksittäisen ihmisen julma arvosteleminen? Kolumnissaan Arstila jatkaa, kuinka haluaisi kutsua naisen muuntumisleikkiin, jossa laittaa naisen päälle "vihjailevat kellohelmat", koska se iskee miehiinkin paremmin ja saa naisen näyttämään laihemmalta kuin mitä koskaan tulee olemaankaan. 

Tekstissä Arstila kuvailee naisen käyttäneen niin tiukkoja housuja, että jokainen kumpare ja salaiset solat paljastuivat. Ei hän eläessään ole nähnyt mitään niin hirvittävää. Koko kolumnin pointtina hänen jälkiselittelyjensä mukaan oli vain arvostella yleisesti, kuinka suomalaiset pukeutuvat niin rumasti ja ovat tyylitajuttomia. 

Minä kyllä pukeudun ihan miten lystään. Totta kai meillä on tilanteita, missä on pukukoodi jota on noudatettava. En minä töihin lähde minimekossa tai lähi-Lidliin hakemaan kissanhiekkaa meikattuna ja korkkareissa. Ei ole muiden ihmisten huomiotta jättämistä, jos olen ihan rähjäisenä aamulla lenkillä, vaikka jokunen koiranulkoiluttaja vastaan saattaakin tulla. Ja sitten se, että tyylinsä kullakin. 

Minäkin olen varmaan hyvin suomalais-ugrilaiset piirteet omaava: Lyhyet jalat ja pitkä selkä, selluliittia perseessä ja kropan muoto aika pötkylä. Tuota runsasta povea en omista, ikävä kyllä, mutta varmaan minuunkin massaa iän myötä tulee helposti. Silti pukeudun leggareihin tai kotelomekkoihin jos mieli tekee. Minusta tuollaiset kolumnit ovat ihan hirveää settiä, juuri kun yritetään saada nimenomaan nuorille naisille bodypositivyä jakeluun. Kuinka jokainen on hyvä sellaisena kuin on ja kuinka tärkeintä on että viihtyy. Sitten tuntemattomat vanhat naiset kyyläävät kassajonossa arvostelemassa salaisia solia ja kirjoittelee niistä kolumneja. 

Tietyllä tapaa hyvin huvittavaakin, että Arstilaa on tuntemattoman naisen peppu kiinnostanut niin paljon, että siitä ihan lehtijuttu piti kirjoittaa. Kyllä minäkin katson ihmisiä kaupungilla. Joskus mielessä kyllä käy, että huhhuh kun tuokin on tuon näköisenä liikenteessä, mutta hyvin harvoin. Ja ne kerrat kun jotain tuollaista mietin niin alkaa melkeinpä heti hävettämään. Ihan kuin se minun sielunelämääni ravistaisi, jos joku haluaa olla sen näköisenä kuin on. Niin kauan kun ei alasti olla ja omalle naamalle tulla hetkuttelemaan niin jokainen kulkekoon niinkuin hyvältä tuntuu. 

Tuon julman ulkonäön arvostelun ja sheimauksen mukana toinen pahasti korvaan särähtävä asia oli tuo miesten miellyttäminen. Totta kai haluan olla oman mieheni silmissä viehättävä, ja välillä joo muidenkin. Mutta en minä omaa elämääni ja tyyliäni perusta sen ympärille, että saisin ulkopuolelta mahdollisimman paljon hyväksyntää. Lähtökohtaisesti kenenkään ei pitäisi pukeutua muiden takia. Kuten jo alussa mainitsin, siistille pukeutumiselle on aikansa ja paikkansa. Töissä ollaan työvaatteissa ja linnanjuhlissa iltapuvussa, se on sitä muiden ihmisten kunnioittamista. Jos haluaa lähteä ilman rintsikoita treenitrikoot päällä kaupungille, se on oma valinta ja muiden tulee sitä kunnioittaa siten, ettei jauha paskaa missään kolumneissa. 

Kolmas asia, joka nousi vasta jälkihässäköinnissä, on tuo suomalaisten (naisten) pukeutumisen arvostelu. Iät ajat on monista paikoista saanut lukea siitä, kuinka suomalaiset (naiset) nyt vaan pukeutuvat niin törkeän huonosti kun vertaa pariisilaisiin tai moskovan elegantteihin leideihin. Maailmalla matkustaneena: Samanlaisia talliaisia sitä on muuallakin. Menkää seisomaan Espalle, kyllä siellä korot napsuu ja on viimeisen päälle laitettua väkeä. Totta kai jossain Pariisissakin ytimessä on laitettua väkeä. Minä en allekirjoita suomalaisten huonoa pukeutumista, nään kaupungilla itse paljon tyylikkäitä ihmisiä, joiden tyyleistä inspiroidun. Eikai sinne lähikauppaan tosiaan tarvitsekaan laittautua? Ja sitten vastapainoksi voin sanoa, että ei juuri muuallakaan maailmassa olla sen fiinimpiä: Malagassa tallusti paikalliset niissä samoissa leggingseissä ja topeissa ilman meikkiä, Tokiossa ja Osakassa perus t-paita ja farkut yhdistelmässä mentiin, ja nyt Miamissa oli paljon samaa t-paita ja shortsit yhdistelmää. Onko se sitten jotenkin hirveän eriä, mitä täällä?

Saihan Arstila tästä kohusta nyt kivasti ruutuaikaa ja ET-lehti klikkejä. Se kai tässä oli tarkoituskin. Mietin itsekin kirjoittaakko aiheesta ollenkaan, vai antaisiko vain olla. Mutta oli pakko. Iltasanomissa kommentit olivat ihan hirveää luettavaa, kun miesoletetut riehuivat kommenttilaatikon täydeltä, kuinka "feministit taas pahoittamassa mieltään" ja arvostelemassa nuoria naisia. Eihän se ole tasa-arvoa nähnytkään, jos miehet rivissä haukkuu ja alistaa naisia. Huvittaa tämä Suomessa vallalla oleva islamofobia, kun samaan aikaan tuntuu siltä, että ihan supisuomalaiset miehetkin haluaisivat iskeä burqat kaikkien naisten päälle, kun treenirtikoot ärsyttää, liika meikki ärsyttää, isot tissit ärsyttää, pienet tissit ärsyttää, lökäpöksyt ärsyttää ja liian fiini pukeutuminen ärsyttää. Oman blogini lukijakuntaan ei hurjasti miehiä kuulu, mutta olisi mukava tietää, mistä tuollainen hullu naisten pukeutumisen sättiminen kumpuaa. En minäkään kaupungilla kierrä ärsyyntymässä miesten pukeutumisesta, ja tule huutamaan internettiin ylilaudalle kuinka taas oli niin suttuisen näköistä jätkää liikenteessä, että pitää mennä rajan toiselle puolelle hakemaan komea ja tyylitajullinen yksilö.

Olisi ihana, jos vanhemmat naiset tsemppaisivat nuorempia ja kannustaisivat. Sen sijaan, että meillä on vanhat versus nuoret naiset -asema. Se on todella surullista. Vanhoilla/ikäänyvillä/vanhemmilla naisilla on tässä yhteiskunnassa tosi huono asema, ja haluankin seistä heidän tukenaan. Mutta samaan aikaan suomeksi sanottuna vituttaa se, että itsekin olen ehdottomasti eniten kuraa ja julmaa kommenttia saanut olemisestani ja ulkonäöstäni vanhemmilta naisilta. Miksi? 

ET-lehden reaktio tähän kohuun oli naurettava. Ensin puolustellaan Arstilaa, koska jokaisella on sananvapaus. Hetken kuluttua kolumni kuitenkin poistetaan ja siitä pieni hetki, niin tulee anteeksipyyntöä ja tuomitaan kolumni täysin. Selkärangattomuus on käsin kosketeltavissa.

Millaisia fiiliksiä teille kolumnista tuli? Jos ette kolumnia ehtineet lukemaan, niin herättääkö tämä teksti mitään ajatuksia? Olkaahan kuulkaa kaikki juuri sellaisia kuin olette💋

*:･ﾟ✧Naiset pois keittiöstä ja töistä✧･ﾟ:*

Minä ihailen menestyneitä naisia. Viimeisin misogynistinen heitto Kari Aihisen suusta sai minut näkemään punaista, samalla kuin näkemään sen valitettavan faktan, ettei naisia ole johtavissa asemissa juurikaan. Oikeasti, kun alkoi miettimään ketä johtavia naisia meillä täällä Suomessakin on, vaikka Suomessa tasa-arvo on ihan priimaluokkaa. Ja miten ahdistavaa sekin on, että minä olen lähinnä tittelillä vaimo, (all respect Chrisu, olen mielellään "tunnettu" vaimonasi💖) en se mitä minä teen tai tulen saavuttamaan, jos tulen.

Ensimmäinen naiseuden mukanaan tuoma iso ongelma tuli viimeisimmässä työpaikassani. "Ai olet naimisissa, noh, milloinkas on niitä lapsia sitten tulossa, vai joko on pullat uunissa?". Kas kummaa työni ei sitten jatkunutkaan. Kollegan kanssa jutellessa, oli hänkin saanut aikaisemmin työpaikastaan julmaa kuittailua, kun jäi äitiyslomalle. Itkin miehelleni kotona, miten epäreilua se on. Oma asemani työelämään pääsyssä on todella vaakalaudalla sen olettamuksen nojalla, että naiset ne nyt vaan lisääntyvät, varsinkin kun pääsevät naimisiin. Sehän ei tule kysymykseenkään että nainen jäisi tahallisesti tai tahtomattaan lapsettomaksi, tai niitä lapsia tehtäisiin avioliiton ulkopuolella. Ok, nuori nainen on aina huonommassa asemassa työpaikan suhteen kuin nuori mies, koska saattaahan sitä nainen päästä naimisiin työsuhteen alettua. Työmarkkinat eivät suosi naisia monellakaan suunnalla.

Aihisen mukanaan tuoma keskustelu oli surullista seurattavaa. Kuinka kommenttiosiot täyttyivät naisten vähättelyllä ja kaikki pistettiin sen piikkiin kuinka "femakot nyt suuttuvat kaikesta". Minusta tuohon haastatteluun tiivistyi paljon vääriä oletuksia, jotka kertovat vaan siitä että this is mens world. Yhä edelleen.

1. Kaikki eivät halua eikä saa lapsia. Lapset ja lapsettomuus on sellainen naisten riippakivi ettei mitään rajaa. Lapsia pitäisi synnyttää ja tehdä mutta samaan aikaan nainen on miehen ja valtion lompakolla elävä loinen, työnantajien pahin painajainen kun kehtaakin jäädä äitiyslomalle ja vanhempainvapaalle ja vaikka ties mitä. Jos niitä lapsia ei hankita tai ei saada, ollaan epäkelpoja yksilöitä kun ei synnytetä veronmaksajia valtiolle. Tahattomasti lapsettoman kannalta on pelkkää tuskaa kuunnella sitä kuittailua ja kyselyä töissä. After all, hankki lapsia tai ei, nainen on riesa työmarkkinoilla, ja riesa kotona ollessa.

2. "Fysiikan lait", eli siis... Nainen ei pärjää nopeatempoisessa työelämässä mutta mies pärjää. Ok, tarvitseeko tähän sanoa mitään? Ihan kuin se kokin ammatti olisi jotenkin maailman hektisin ja kiireisin. Kas kun itse tunnen monia naisia jotka ovat hyvin, hyvin hektisissä töissä, joissa laitteet kehittyy, joissa joutuu koko ajan opettelemaan uutta ja joissa joutuu olemaan korkeasti koulutettu. Tietty ihan freshiä näkökulmaa tähän sovinismiin tuo tuo aspekti, että naisen kuuluisi olla pois keittiöstä. 

3. No kukas ne lapset sitten hakee pois päiväkodista jos ei äiti? Lapsethan jää sinne dagikseen jos mamma itsekkäästi on uraa luomassa. Voi jessus sentään, tämä loukkaa jo vähän miehiäkin. Ei oma mieheni ainakaan olisi niin pässi, ettei omia lapsiaan tunnistaisi päiväkodin pihalta. Kyllä kai miehetkin osaa omat lapsensa noukkia kotiin. Ja kyllä moni nainen käy töissä ja hoitaa lapsensa hyvin. Tästä päästäänkin aasinsiltana kohtaan yksi: Jos naiset jäisivät kotiäideiksi, marmattaisivat miehet siitä, kuinka naiset vaan "lepäilee" siellä kotona ja miesten lompakoilla ravaavat alvariinsa. 

Olin todella pettynyt siitä, että keskustelu toi mukanaan sen, että miehet oikeasti ovat sitä mieltä että naisista on vain sihteereiksi ja siivoojiksi ja toimistotöihin. Ei "oikeisiin" töihin tai varsinkaan mihinkään fyysistä voimaa vaativiin duuneihin. Itsekin olen ollut töissä, jossa piti nostella painavia asioita, ja paljon sitä sai kuulla, että eikö joku mies voisi tulla tekemään. Ja olen kuullut myös kommenttia kun koulutuksestani olen kertonut, että "Ihan kelpo sihteerihän sinusta tulisi" yms. On jotenkin kurjaa, että naisen asemaa työelämässä vähätellään, ja kuten näkyykin, ei naisia juurikaan päästetä menestymään. Tavallaan se fakta surettaa itseäkin, kun tietää, ettei tässä tulla uralla etenemään ja se, että töihin pääsystä joutuu taistelemaan.

Perus disclaimer lisättävä, etten todellakaan väheksy sihteereitä tai henkilöitä, jotka eivät edes halua edetä uralla ja menestyä. En väheksy _mitään_ työtä, ja vihaan koko sydämestäni sanaa paskaduuni. Kun ei sellaista paskaduunia oikeasti ole olemassakaan. Itsekin tehnyt vaikka jos minkälaista hommaa elämäni aikana, ja esimerkiksi kaupassa hyllyttäminen oli oikein mukava kokemus ja haha, voisin yhä mennä tekemään sitä. Itse vaan näkisin itseni sellaisena uraihmisenä, ja ne karut faktat siitä, että satun omistamaan kohdun ja yhteiskunnan asenteet ovat musertavia. Ehkä tässä vuosien varrella ihmisten asenteet ja työelämän rakenne muuttuu positiivisempaan suuntaan!

*:･ﾟ✧Huora✧･ﾟ:*

Ihan tähän postauksen alkuun voisi tehdä pienen mietteen siitä, kuka periaatteessa saa edes käyttää kyseistä sanaa. Minusta tämä on aika yksinkertaista: Jos olet seksiä myyvä (nais)henkilö, saat vapaasti käyttää sanaa. Jos et, et käytä. Simppeliä, eikö? Mutta siitä huolimatta, varmasti jokainen teistäkin blogini lukijoista, jos olette naispuolisia, olette jossain vaiheessa elämäänne saaneet kuulla tämä sanan osoitettuna juuri teille. Ja siksipä nyt kirjoitankin tämän postauksen, koska itse olen niiin fed up tämän kanssa.

Oma henkilökohtainen historiani kyseisen sanan parissa on pitkä. Huorittelu alkoi jo ala-asteella (!!!), koska haluttiin vaan haukkua jollain. Yläasteella meininki jatkui, koska pukeuduin lolitaan. Totta kai erilaisesti pukeutuvat ärsyttää, triggeröi ja suututtaa. Siispä saa heitä kiusata, ja mikäpäs sen nokkelampi haukkumanimitys olisikaan kuin huora. Aikuisiällä olen ollut asiakaspalvelutehtävissä, ja asiakaspalvelussa välillä joutuu ikäviin tilanteisiin, joista tietyntyyppisten asiakkaiden on helppo päästä pois kohdistamalla kyseinen nimitys sinuun. Kirjoitinkin pitkän rantin facebookkiin ja blogiinikin siitä, kun ihan vähän aikaa sitten kun kuljin kaupungilla Resexxyn lyhyessä mekossa, sain kuulla huorittelua niin mies- kuin naispuolisiltakin ihmisiltä kaupungilla. Suomessa 2017. Ja netissä se on helpointa ikinä, kun joku tyyppi vaan ärsyttää, jollakulla menee hyvin, joku on kaunis, joku on ruma, joku on menestynyt tai sitten ei-menestynyt, huoria kaikki yhtälailla. 

Tavallaan pitää muistaa ajatella, että huorittelu on ihan sitä samaa kastia kuin homottelukin. Jos joku heittää kyseisen kortin pöytään, tiedät jo olevasi voittaja. Perusminäni antaa olla, en jaksa alkaa pelaamaan pulujen kanssa shakkia, vaan annan olle, mutta feministiminäni vaatii asiaan puuttumista. Homottelun ongelmallisuuteen on onneksi jo tajuttu puuttua, ja kyseistä toimintaa harrastaa lähinnä vain jonnet ja elämämkoululaiset. Huorittelu ikävä kyllä koetaan yhä edelleen oivana keinona häväistä ja halventaa nainen, ja sitä ei pidetä ollenkaan niin ikävänä ja montaa osapuolta loukkaavana heittona. 

Kuten jo alussa sanoin, huoraa sanana periaatteessa saa käyttää vain he, jotka myyvät seksiä. Tämä on fine ja tämä voi olla voimaannuttavakin termi heille. Vähän sama kuin tummaihoiset saavat kyllä käyttää n-sanaa itsestään jos haluavat, mutta me valkoiset emme. Tai transsukupuoliset t-sanaa, me cissukupuoliset emme. Koska emme vaan voi. Ja valkoinen cissukupuolinen heteromies ei _todellakaan_ voi huoritella. Ikinä. 

Ehkä kaikista parasta, mihin myöskin valitettavan moni nainen on saanut törmätä, on vonkaaminen ja sen seurauksena huorittelu. Jos nainen on seksuaalisesti aktiivinen, on hän ihan instant huora. Jos taas nainen ei ole aktiivinen ja kieltäytyy kaikenmaailman kik-messengerhäröilyistä, on hän silloin pihtarihuora. 

Mitä nyt somen kautta olen seurannut joitain tyyppejä, jotka tykkäävät laittaa nettiin paljasta pintaa, olen aika järkyttynyt siitä setistä mikä tulee heille. Ihmiset, niin miehet kuin naisetkin, haluavat katsella alastonkuvia, haluavat löytää sitä matskua mikä koneella katsotaan yleensä incognito-tilassa. Ja tuntuu siltä, että joillekin miehille tulee yllätyksenä, että jonkunhan sitä pokea on tehtävä. Ja ne ovat ihan oikeita, eläviä ihmisiä. Toiset haluavat ostaa seksipalveluita, ja yllätys, sielläkin on taustalla ihan ihkaeläviä ja tuntevia ihmisiä. Ja sitten voi luoja kun joku niitä palveluita tarjoaa, lähtee miehet, jotka oletettavasti ovat niitä suurempia kuluttajia tälle tietylle materiaalille ja palveluille, rynnäköllä haukkumaan ja huorittelemaan näitä naisia. Jotka nyt sitten tarjoavat tissikuvia snapchatissa tai laittelevat privana videomatskua. Sitten löytyy myös oma ryhmänsä näistä teini-ikäisistä tytöistä, jotka kokevat myös oikeudekseen käydä huorittelemassa, mutta tässä ehkä taustalla on joku muu agenda kuin miesoletetuilta osapuolilta. 

Henkilökohtaisesti minua naispuolisista on kyseisellä sanalla haukkunut vain ja ainoastaan teinitytöt. Tähän syyksi veikkaan vaan jonkun esittämisen tarpeen tai ihan puhtaasti kateuden/huonon itsetunnon paikkaamisen. Somessa kun instakuvia olen seuraillut, ja niihin tulleita kommentteja, vaikkaan että puhtaasti se että jollakulla on fiilis postata puolialastomia kuvia itsestään nettiin, saa ne joilla ei ole siihen halua varpailleen, ja sitten käydään tykittämässä inhottavaa settiä. (NOTE: En sano että alastonkuvat yms olisivat mikään hyvän itsetunnon tae tai tila, johon meidän kaikkien tulisi pyrkiä. On omakin itsetunto tosi jees mutta en silti pistäisi mitään härskiä itsestäni nettiin, koska en halua. Ne jotka haluaa saavat sitä harrastaa vapaasti ja ilman halveksuntaani. ) Miesten puolelta tulevaa haukkumista ja syyttämistä en vaan voi käsittää. Samat tyypit jotka iskee todella ala-arvoista, rumaa ja ilkeää tekstiä kuviin instagramissa, ovat toisessa kanavassa sitten taas vinkumassa privakuvia ja videoita. Logiikka? Yhteenvetona siis: Lyhyt hame, paljastava kaula-aukko, viisaus, tyhmyys, seksuaalinen aktiivisuus tai epäaktiivisuus, isot tissit, varakkuus, kauneus tai rumuus ei tee kenestäkään huoraa. Vain palvelun myyminen ja silloinkin vain asianomainen saa kutsua itseään tällä termillä halutessaan. Ja toinen pointti tässä tekstissä on se, että keksikää nyt hemmetti vieköön jotain parempia haukkumasanoja. 

Tällaista vähän syvällisempää aihetta tällä kertaa. Fakta on se että olen vain niin kyllästynyt tähän naisten mollaamiseen ja halveeraamiseen, mitä yhä edelleen on. En jaksaisi jotenkin ajatella, että vielä tähän maailmanaikaan joudutaan vielä kuuntelemaan tällaista. Ja just se, että oli ne vaatteet päällä tai ei, niin aina sitä samaa settiä saa kuunnella. Kommentoikaahan te alas millaisia kokemuksia teillä on asiasta, ja miten tämä teksti iski. Oletteko samaa mieltä vai eriä? 

*:･ﾟ✧Toiset ovat vaan tasa-arvoisempia kuin toiset✧･ﾟ:*

Tässäpä aihe josta olen mielinyt kirjoitella jo pidempään. Olen facebookissa muutamissa feministiryhmissä, joissa käydään paljon keskustelua tasa-arvosta. Koski se sitten sukupuolten välisiä kuiluja, etnisten ryhmien, uskontojen tai seksuaalisten suuntautumisten välisiä eriarvoisuuksia, aiheesta voi käydä keskustelua siellä. On todella antoisaa päästä juttelemaan ns. kaltaistensa kanssa syvällisiä, saaden itsekin myös laajennettua näkökulmaa tiettyihin asioihin. Onhan noissakin ryhmissä meininki välillä vähän vähemmän rentoa ja ihmiset purkavat tuntojaan vähän turhan aggressiivisesti välillä, mutta pääsääntöisesti keskustelu on ollut todella antoisaa. 

Mikä sitten antoi ponnahduslaudan tälle aiheelle, oli keskustelu gender reveal partyistä, joita lähinnä Jenkeissä harrastetaan. Ne jotka eivät tiedä, kyseessä siis on syntymättömän vauvan sukupuolen paljastaminen isojen pirskeiden muodossa. Kommenteissa kritisoitiin aika vahvasti USAssa asuvia, kommentit oli luokkaa että "Tyhmät jenkit eipä niiltä muutakaan vois odottaa". 

Tämä on aika erikoista kommentointia ryhmässä, jossa kuitenkin ollaan rasismia ja syrjintää vastaan. Vastaavaa käytöstä huomaa paljon muuallakin. Esimerkiksi meidän koulussamme, jossa ilmapiiri on aina ah niin suvaitsevainen (toim. huom. vihaan sanaa suvaitsevainen, ei ole tasa-arvoa että valkoisena heteronaisena minä suvaitsen jonkun toisen.), sorrutaan tähän samaan. Puolella sanalla ei saa yleistää mitään islamiin tai Afrikkaan/Lähi-Itään liittyvää, mutta Japanin kulttuurin ja japanilaisten dissaaminen on ihan ok. "No japanilaiset nyt on ihme pervoja" and so on. Jos Japanista tulee todella härskiä ja jopa sairasta pornografista materiaalia, tarkoittaako se, että jokainen miljoonista japanilaisista olisi seksuaalisesti kieroutunut? Jos Somaliassa tyttöjen sukuelinten silpominen on enemmän sääntö kuin poikkeus, ei saa sanoa kansaa brutaaliksi, koska se on rasismia. En nää logiikkaa tässä. 

Venäläiset, suomenruotsalaiset ja saamelaiset ovat suhteellisen vapaata riistaa. "Ryssin nyt tän koko homman", on aika perus toteamus, ja unohdetaan, että sanassa "ryssiä" on hyvinkin rasistinen tausta. Itse kukin heittelee yleistyksiä venäläisistä hyvin paljon, ja slaavikyykkyvitsit ja meemit ovat ihan normaalia settiä, josta harva pahoittaa mieltään. Svenska talande bättre folket on ihan normiheitto, ja rantahurrit ajelee vaan uusilla veneillä ihmettelemässä Westendissä rahvaan elämää. Ruotsinkielisille saa valittaa isoon ääneen siitä kultalusikasta persiissä ja valittaa kuinka verorahoista maksetaan ruotsinkieliset katukyltit ja pakkoruotsi. Saamelaiset taas tunnetusti ovat viinaan meneviä poroihinsekaantujia. Sehän on vaan hauskaa!

Sitten voidaan ottaa rinnalle vaikkapa tummaihoiset ja muslimit. Jos samanlaisia yleistyksiä aletaan nakkelemaan heistä, kuinka äkkiä nousisi meteli. Voin käyttää blogissani tuota ryssiä-sanaa todennäköisesti aika rauhassa, mutta jos yllättäen käyttäisinkin vastaavasti n-sanaa, olisi aika pian kommenttiboksissa huomautuksia kielenkäytöstä. Vinosilmistä saa puhua kun viitataan aasialaisiin, mutta jos puhutaan rättipäistä viitaten muslimeihin, se ei _todellakaan_ ole ok. Kiinan kielestä saa vääntää vitsiä ja irvistellä, mutta jos vastaava tehdään arabiankielestä se on mautonta. 

Moni saattaa perustella asiaa etuoikeutuksilla. Jenkki, japanilainen, venäläinen ja suomenruotsalainen ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna esimerkiksi somaleihin. Itse en kyllä tykkää tästä etuoikeutus-ajattelusta, sillä se, että onko henkilö valkoinen varakas hetero, vai tummaihoinen muslimi kehitysmaasta, ei pitäisi olla mikään syy sortamiseen. Tottahan se on, että luultavimmin tummaihoinen kehitysmaan muslimi on kokenut enemmän pahaa ja huonoa kohtelua kuin se suomenruotsalainen westendistä, jolloin on ihan totta että hänen oikeuksiaan pitäisi enemmän tukea ja kannattaa. Kuitenkin, se ei oikeuta sen toisen osapuolen mollaamista. En itse hyväksy sitä, että etuoikeutetulla asemalla perustellaan sitä, että voidaan loukata omaa kulttuuritaustaa. Suomenruotsalaisen, saamelaisen, venäläisen, jenkin, somalin ja afgaanin tulisi kaikkien olla ylpeitä omasta taustastaan, sillä kulttuurien kirjo on rikkaus. Ei syy yleistämiselle ja sorrolle ja loukkaamiselle. Tulisi myös muistaa, että esimerkiksi Venäjä ja USA on aika laaja käsite, ja molempiin maihin mahtuu todella huono-osaisia ihmisiä. Maan hallinto/johto ei edusta läheskään koko kansan mielipidettä, ja korruptio, uhkailu ja aivopesu voivat olla vahvempina kuin äkkiä osaisi ajatellakaan. 

En sano että olisin mikään pyhimys, ja kyllä sitä itseltäkin välillä lipsahtaa yleistyksiä kansakuntaa jos toistakin kohtaan. Varmasti meillä kaikilla. Se vaan kieltämättä on jäänyt häiritsemään, että minulle voidaan mesota japanilaisten sairaudesta, kulttuurista ja ulkonäöstä pitämällä sitä ihan ok:na kritisointina. Samaa kun ei sallita monen muun vähemmistön kohdalla tehtäväksi. Kaiken varuiksi vielä tiivistän, että en ole sanomassa että rasseilkaa rauhassa tummaihoisille ja älää aasialaisille, vaan että kannattaa muistaa se, että tasa-arvo koskee ihan meitä kaikkia tärkeitä ihmisyksilöitä tällä planeetalla 💕

*:･ﾟ✧Mitä tehdä seksuaalista väkivaltaa/häirintää kohdatessa✧･ﾟ:*

Eli siis tiivistettynä, jouduin tosi ikäviin tilanteisiin edellistä asukokonaisuutta kuvatessani Helsingin keskustassa. Olen jo rauhoittunut, joten en viitsi alkaa enää yksityiskohtaisesti käymään läpi päässäni suht traumatisoivaa keissiä, mutta pääpiirteittäin kohtasin huorittelua, haukkumista, koskettelua ja nöyryyttämistä. Laitoin tästä omalle facebook-seinälleni sekä erääseen feministiryhmään, missä kerroin kokemastani ja pyysin vinkkejä toimia. Sillä ihan lukkoonhan sitä menee noissa tilanteissa. Usein naisia neuvotaan huutamaan, tekemään seksuaalisesta häirinnästä tekijälle nolo tilanne. No tämä neuvo nyt on aika paskaa, sillä a) omissakin tapauksissa häirintä tapahtui keskustassa, jossa ihmisiä oli aivan tilanteen vieressä näkemässä ja jopa katsomassa ja naureskelemassa mitä tapahtuu, sekä b) kuinka moni nainen yksin ollessaan uskaltaa alkaa huutamaan tosipaikan tullen kaikelta säikähdykseltä ja paniikilta? Sitähän minäkin.

Siis vaikka on tosi epäreilua leimata kokonaista kansaa yhtään miksikään, niin suomalaiset ovat kyllä tosi juntteja siinä, mitä väkivalta- ja häirintätilanteissa tulisi tehdä. Omassakin keississä ensin porukka vaan naureskelee, tosi hauskaahan se on kun naista kiusataan ja nöyryytetään. Mitäs lortto laittoi korkkarit ja lyhyen hameen. Toisessa tilanteessa kun minuun käytiin käsiksi, alkaa ihmiset vain katsomaan että jaahas, mitäs tämä on. Kukaan tekemättä mitään. Millaisen viestin se antaa tekijälle sekä uhrille? Että seksuaalinen häirintä/väkivalta on hauskaa ja hassua, uhrin tunteilla ei ole mitään väliä sillä hänhän se horo on ollut joka on vähissä/näyttävissä vaatteissa lähtenyt ulos. Ja ei luoja kun ei se edes niitä vähiä vaatteita tarvitse, mitäs ovat naiset ylipäätänsä poistuneet kotoa ja altistaneet itsensä näinollen häirinnälle alttiiksi.

Minä olen tosiaan itse aika tönkkö näissä tilanteissa. Eipä ole tässä mittakaavassa ollutkaan ennen tämmöistä. Ok, on asemalla ollessani minua läimäisty takapuolelle, ja perään huudeltu, huorittelu on ihan tuttua... Muttä tuo toissapäiväinen vaan oli jo ihan omissa sfääreissään. Nämä neuvot ja vinkit ovat siis koottuja kaikilta ihanilta ihmisiltä, jotka otti minuun yhteyttä tapauksen tiimoilta.

1. Tämä on lähinnä muistutus: Uhriksi joutuminen ei ole IKINÄ sinun syysi. Tätä itsellenikin jouduin toitottamaan muutamaan kertaan. Se, että laittaa lyhyen hameen, se että käyttää korkokenkiä tai se että jättää rintaliivit kotiin EI ole mikään syy huuteluun, haukkumiseen, nöyryyttämiseen tai raiskaamiseen. Ei ikinä eikä missään olosuhteissa. 

2. Vartiointifirmojen numeroita ylös. Tämä oli hyvä neuvo ja itsekin toteutin tämän. Tämä toimii lähinnä jos asut kaupungissa. Juna-asemien, metrojen jne vartijoiden numerot löytyvät paikanpäältä/netistä, ja niitä kannattaa tallentaa puhelimeen, ja häirintätilanteen sattuessa soittaa vartijat paikalle!

3. Poliisin soittaminen ei ole liioittelua. Itse mietin tätä kun minuun käytiin käsiksi, että tulisiko soittaa poliisit, mutten sitten kehdannut häiritä pikkuasioilla. Vaikka kyseessä olisi "vain" perseelle läpsäisy ei ole se pikkujuttu. Omaa yksityisyyttäsi on loukattu, ja se on väärin. On laitonta häiritä seksuaalisesti, oli se sitten miten "pikkujuttu" tahansa. 

4. Rauhallisuus kannattaa kuitenkin. Itse ainakin olen kuin en edes huomaisi, jos joku huutelee törkeyksiä. Harvoin huutelijat jaksavat jatkaa jos ei reagoi. Tietty tämäkin saattaa vaan yllyttää joitakuita, mutta ennemmin kuin osoittaa suuttumusta, on reagoimattomuus yleensä tehokkaampaa. Myös rauhallinen puhe saattaa toimia, näin neuvottiin. Kysymällä tiukasti, että miksi koet oikeudeksesi lyödä minua takapuolelle, voi olla aika tehokas. Tietenkään ei kannata ja saakaan jäädä rauhallisesti odottamaan mitä tuleman pitää, jos tilanne on todella inhottava. Ei myöskään ole väärin jos ei vaan pysty olemaan noteeraamatta, vaan alkaa esimerkiksi itkeä. Tunteet eivät ole väärin.

5. Kuvaa tekijä. Julkisilla paikoilla ollessa, saa tekijästä ottaa kuvan. Se ei ole laitonta. 

Rikosilmoituksen tekeminen on myös tärkää, mutta tässä on se inhottava puoli, että siten tekijät saavat osoitteen ja nimen selville. Ilmeisesti, mitä selvittelin, rikosilmoitusta ei edes tällaisissa tilanteissa pysty tekemään siten, ettei tekijä saisi omia tietojasi. Tämä on minusta aika merkittävä tekijä siinä, että moni jättää ilmoituksen tekemättä. Mutta eihän nämä kusipäät muuten tietenkään opi jos tilanteiden annetaan vain tapahtua! Helsingissä varsinkin on valvontakameroita vähän joka puolella, jos tekijää et itse ehtinyt tallentaa kännykkääsi. Ilmoitusta tehdessä valvontakameroiden tallenteista voidaan hyvällä tuurilla saada tekijä(t) selville. 

En voi kuin toistaa, että on ihan super vastenmielistä, että naiset joutuvat miettimään vielä tänäkin päivänä, mitä sitä päällensä uskaltaa ulos laittaa. Ok, joutuu miehetkin, mutta ei läheskään samalla tavalla. Toivon, että jokainen siellä ruudun toisella puolella saa kulkea omana itsenään ja täysin turvallisesti!💕

*:･✧Vuosi 2017 ja silti meitä sorretaan✧･ﾟ:*

Siis nyt on vaan pakko avautua. Olen tilittänyt miehelleni viimeisen pari päivää siihen malliin asioita, että nyt on pakko etsiä joku muu kanava kertoa mitä mielen päällä on, ettei tuolla ukolla nyt ihan hermo mene minuun😅 Asia nyt lähti liikenteeseen montaa muutakin kohahduttaneesta kuvasta, joka kiersi facebookissa. Kuvassa on seitsemän (ok no kahdeksan, mutta kahdeksas tyyppi leikkaantuu kuvasta puoliksi pois) miestä kirjoittamassa abortin vastaista lomaketta. Tämä oli siis Trumpin päätös kieltää yhdysvaltalaisrahoitteisilta järjestöiltä aborttineuvonta. Muutenkin tämän uuden presidentin kanta abortteihin on jyrkkä, ja kyllä on hänen ajatukset naisistakin tullut selväksi. Ja järkyttävää että miljoonat ihmiset ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Ja vielä järkyttävintä ehkä se, että miljoonat naisetkin ovat hänen puolellaan!

Eikä tämä rantti nyt koske vain Trumpia, sillä myönnän pieneksi häpeäkseni, että olen ehkä työntänyt pääni pensaaseen mitä politiikkaan tulee. Ihan kaikista asioista, jo Bernerin sekoilut saa olon ahdistuneeksi vaikkei asia suoranaisesti minua koskekaan. Silti tuntuu että kaiken oman stressin keskellä on parasta vain sulkea lisäkuormittavat asiat pois silmistä ja mielestä. Mutta mitä tähän tulee, sanoin miehelleni, että minua ahdistaa ihan oikeasti tämä miten tuntuu, että naisten oikeudet ovat rojahtaneet alas kuin lehmän häntä viimeisen vuoden aikana. Ihan täällä Suomessakin, mutta enemmän tietty maailmalla. Tai sitten vaan sovinistiset asenteet tuodaan enemmän räikeästi esiin. Tai sitten minä vaan olen perehtynyt enemmän asioihin. Tiedä häntä, mitä mieltä te olette? 

Anyways, televisiosta tuli Inhimillinen tekijä-ohjelma, mikä käsitteli abortteja. Jokaisen, joka edes hiukan ajattelee, että abortti tulisi kieltää, niin katsokaa se ohjelma! Itse katsoin sen ihan itku silmässä, niin hyvä ja koskettava jakso oli kyseessä. Jakson voi katsoa vielä toistaiseksi ainakin täältä. Ja tässäkin asiassa, jos yksikään mies lähtee anti-abortion kampanjaan, voin huonosti. Minua syljettää miesten asenne aborttiin. Moni on joko kyseistä toimenpidettä vastaan ja syyttää naisia, sillä mitäs menivät jakamaan sitä persettänsä jos ei voi vauvaa kasvattaa, kauheita murhaajia. Tai vaihtoehtoisesti kitistään siitä, että pitää saada "miesten abortti", eli mies saa itse irtisanoutua lapsen isyydestä, jos vahingon sattuessa nainen päättää pitää lapsen ja olla tekemättä aborttia, sillä onhan ne elatusmaksut aika ikäviä. Molemmat ajattelutavat räjäyttää oman pään. 

En ole ikinä joutunut aborttia tekemään. Meinasin kirjoittaa, että en tule varmaan koskaan tekemäänkään, mutta elämä on opettanut minulle että never say never. Mutta minä tiedän, ettei abortti ole mikään läpihuutojuttu. Kukaan nainen ei mene ns. läpällä ja kännissä keskeyttämään raskautta, ja vielä vähemmän loppuvaiheessa. Olen itse ainakin netissä törmännyt shokkikuviin, missä on aika... noh, valmis vauva abortoitu, ja kommenteissa todella törkeästi ja rumasti haukutaan nimenomaan sitä naista. Ensinnäkin, Suomessahan moinen ei ole mahdollista ilman vankkaa syytä. Toiseksi, hittoako te sitä naista syytätte, sillä siihen lapsentekoon tarvitaan kaksi osapuolta. Nainen vaan saa olla se joka joutuu kärsimään ne henkiset ja fyysiset tuskat. Teki aborttia tai ei, on se elatusmaksu aika pikkuinen kärsimys verrattuna kaikkeen muuhun. 

Ja jos ei puhuta pelkästään tästä abortista, niin ylipäätänsä sellainen sovinistinen asenne on ikävä kyllä pilkistämässä aika vahvana. Minä olen feministi, mutten todellakaan miesvihaaja. Minulla ei ole mitään yleistystä miehiä kohtaan (ok, no sorrun minäkin kavereilleni motkottamaan tyylillä "huoh miehet", mutta en ikinä sitä tosissani sano, ja kaikki joiden silmille/korville tällaista materiaalia tuotan tietävät sen), ja vaikka elämäni aikana useampikin mies on minua kohtaan ollut ilkeä, en silti ajattele että jokainen mies on sellainen. En ajattele että jokainen mies on mahdollinen raiskaaja ja miehet olisivat sitoutumiskyvyttömiä kylmäkiskoisia tunteettomia olentoja. Ja minun mieltä lämmittää aina ihan suunnattomasti se, kun näen jossain miehiä, jotka ovat ajamassa naisten oikeuksia. Haha, en tietty tiedä kuinka moni miehistä mielenosoituksissa yms. on juurikin vaimonsa tai tyttöystävänsä pakottamana, mutta ainakin haluan uskoa että moni olisi ihan omasta vapaasta tahdostaan paikanpäällä. En tietenkään voi syyttää miehiäkään siitä, ettei aina tule mieleen että tässä on asia jossa naisia sorretaan. En minäkään aina välttämättä osaa samaistua esimerkiksi transihmisten ongelmiin tai maahanmuuttajien ongelmiin, sillä en kuulu tähän ryhmään. Pyrin silti edistämään heidän hyvinvointiansa, ja olen valmis oppimaan uutta ja ottamaan palautetta vastaan, jos vahingossa ja tietämättäni toiminkin loukkaavalla tavalla.

En ymmärrä, mistä sellainen miesten paremmuus kumpuaa. Aborttien kieltäminen on yksi asia, kuinka naiset saa pidettyä vallan kahleissa. Kun miehet säännöstelevät sitä kuka saa hankkia lapsia ja kuka ei, ja saavat hallita naisten seksuaalisuutta, onhan siinä jo aika paljon. Valta-asema on taattu. Minusta tuntuu kamalalta ajatella, mihin tämä maailma menee. On hassua ajatella, että jos abortit sallittaisiin niin kaikki (raskaana olevat)naiset kirmaisivat klinikoille intopiukeina keskeyttämään raskauksiaan. Kun ei se niin mene, että abortit kieltämällä ne loppuisivat kuin seinään. Tekotapa muuttuu ja abortit tehdään ns. maan alla. Tuntuu kamalalta, että jos joskus mieheni kanssa hankimme lapsia, ja saamme tytön, niin millaiseen yhteiskuntaan hänet toisimme. Olisi kamala ajatella että oma lapsi raiskauksen uhrina saisi syytöksiä vaatetuksestaan ja hurjat 200€ korvausta, ja tekijän päätä vain siliteltäisiin, kun olihan hänellä nyt hyvä insinöörin koulutus kesken ja lapsikin kotona. Ja jos raiskauksen seurauksena raskautuisi, ei saisi aborttia kun se olisi murha, likainen lunttu on itseänsä vaan käynyt jakamassa niin kantakoot seuraamuksensa. Ja että sitten sorruttaisiin kamaluuksiin että saataisi raskaus keskeytettyä, vaihtoehtoisesti pidettäisiin ei-toivottu lapsi ja masennuttaisiin, alkoholisoiduttaisiin, lapsi saisi kurjan alun elämälleen kun hoitoa laiminlyötäisiin...

Aikamoisia kauhuskenaarioita, mutta joillekuille käy näin. Ja koskaan ei saa tuudittautua ajattelemaan, että eihän se nyt minua koske. Ei voi tietää. 

Olen ehkä naiivi, mutta minusta olisi vain niin ihanaa jos pystyttäisiin samaistumaan muihin, olisi empatiakykyä ja ennen kaikkea me olisimme kaikki samalla viivalla, sukupuolta tai sukupuolettomuutta katsomatta. 

Leggingsit ei ole housut, ja peittäkää käsivarret...☆

... Ja miljoona muuta ohjetta naisille kuinka tulisi pukeutua. Muuten näytät irstaalta, mauttomalta ja tyrkyltä. Viime kesäkuussa tapakouluttaja oli antanut syvällisen raportin Iltalehdelle siitä, kuinka naisten tulisi pukeutua kesällä. Juttu koski otsikon mukaan molempien sukupuolten pukukoodia kesän helteille, mutta tekstissä kävi ilmi vain se, kuinka naiset tykkäävät työntää jalkoihinsa pienet pinkeät shortsit sekä paljastella eroottisia käsivarsiaan. Ei ole hyvästä tämä, intiimialueet tulisi peittää ja intiimialueisiin tämän suuren ja mahtavan Helena Valosen mukaan intiimialueiksi luetaan rintojen yläosa sekä käsivarret. Artikkelissa kerrottiin myös, että pitää ottaa kaikki ihmisryhmät huomioon, sillä intiimialuiden näkyminen (ja intiimialuilla tarkoitetaan nyt sitten käsivarsia, rintakehää, takamusta, sekä reisiä) kiihottaa, provosoi ja ärsyttää. 

Tämän blogitekstin tarkoitus siis ei ole nyt referoida vaan tätä älyvapaata tekstiä, vaan ottaa kantaa. Kirjoittelinkin jokunen aika sitten siitä, kuinka feminismiä todellakin tarvitaan Suomessa(kin), ja tässäpä onkin malliesimerkkejä siitä. Nyt tuoreempi juttu samaisissa iltapaskoissa oli tämä iänikuinen "leggings are not pants"-keskustelu, johon oli otettu kuvia pyllistelevistä naisista leggingseissä (jotka näyttivät anyway olevan sukkahousumateriaalia) niin että pikkuhousut näkyvät, enempi vähempi. Siis anteeksi, minä en vaan ymmärrä miksi kenenkään pukeutumiseen tulee puuttua, tai kenenkä takapuolta saa käydä kuvailemassa ilman lupia ja laittaa vielä kuva varoittavaksi esimerkiksi laatulehtiin? Naisten pukeutuminen on yhä asia, johon saa puuttua ja tarttua ja sitä saa avoimesti kritisoida. Ja koskaan ei ole hyvä miltä näyttää. 

Palataanpas nyt alkuun kun olen nämä lähteeni esitellyt, minkä pohjalta sain puhtia tähän tekstiin. Linkkejä en laita, koska en halua klikkejä noille jutuille, vaikka olenkin itse syyllistynyt siihen että menin niitä antamaan. Jutut löytyvät aika helposti googlaamalla, jos ne haluaa joku käydä lukaisemassa. Mitenkä naisten tulisi sitten pukeutua? Mikä olisi hyvä? Minä itse ainakin pukeudun just niinkuin haluan, eikä siihen ole kenelläkään mitään sanomista. Ja mielestäni itse kukin saa niin tehdä. Hyvän maun rajat on olemassa, mutta jokainen vetäköön ne itse jä käyttää järkeä, meneekö töihin bikinit päällä tai iltajuhliin leggingseissä joista paistaa päivä läpi. Niissä tilanteissa koen että vastuu on siirretty henkilölle itselleen ja omapahan on häpeänsä jos sanomista tulee. Normaalissa pukeutumisessa, kun lähdetään kaupungille tai kavereita tapaamaan, niin ihan sama. Tyylinsä kullakin. 

Olen aina ollut hiukan erilainen pukeutumistyyliltäni kuin valtavirta, rikkonut niitä ns. normeja. Lolita nyt oli ihan oma lukunsa, ja kyllä siitäkin varmasti olisi tapakouluttaja jos toinenkin ajatellut vaikka ja mitä. Naamiaisasut eivät kuulu katukuvaan tai jätetään ne japanilaisten hapatukset ihan vain japanilaisille. Gyaru taas oli vähän seksikkäämpää, ja siinäkin sukkanauhat ja minihameet varmasti saisi niskakarvat pystyyn, eihän sitä nyt huoran näköisenä voi kaupungille lähteä, ja onpa tuota meikkiäkin nyt niin paljon ettei ole enää siveellsitä tämäkään. Nyt olen enemmän "tasaantunut" tyyliltäni, mutta tykkään yhä seksikkäästä tyylistä, minihameista ja näyttävistä meikeistä ja kampauksista. Minulla on hyvä näin enkä koe olevani mitenkään irvokkaan näköinen, koskaan ei ole kukaan minulle sanonut että nyt vähän vaatetta enemmän päälle ja pidempi hame, saati että minun tulisi sellainen härski intiimialueen osa kuin käsivarret peittää. 

Jotenkin tuli jutuista sellainen fiilis, että tässä pitäisi itse kunkin suomalaisen sännätä ostamaan burqhat itselleen, ettei vaan tekisi kenenkään oloa kiusalliseksi sillä, että on pukeutunut niin että korostaa omaa rintavarustustaan sekä vyötäröä, tai vaikka laittaa ne treenirtikoot arkipukeutumiseen koska tykkää omasta pyllystään. Minä en ainakaan kiusaannu siitä yhtään, oli kuka minkä näköisenä tahansa. Totta kai olen sitä mieltä että pikkuisen pitää peiliin katsoa, niin naisten kuin miestenkin, että jos on jäätävä cameltoe (tai miehillä ei jää arvailuiden varaan mitä siellä housuissa oikein on), niin voi miettiä pitäisikö keksiä toinen asuratkaisu. Se ei ole minun pointtini. Vaan se, että meillä tulisi lähtökohtaisesti olla vapaus itse valita miltä näytämme ja mitä puemme päällemme, eikä pelätä että joku tulee tuomitsemaan. Tai tämä klassinen josta itselläkin kokemusta; Mitäs laitoit niin pienen hameen päälle että piti tulla kähmimään. Oma syysi. 

Mikä naisten nänneissä pelottaa?☆

Noniin nyt asiaa. Olen feministinä todella iloinen siitä, että rintaliivittömyys ja eritoten naisten nännien näkyminen on nostettu taas esille eri blogeissa ja medioissa. Ja ajattelin itsekin kantaa korteni kekoon, kun tykkään kirjoitella syvällisemmistä asioista ja te niitä olette niin toivoneet. Ymmärrän kyllä, että osa saattaa kokea tämän aiheen hiukan kiusalliseksi, mutta eihän anneta sen haitata, eikö? Asia on kuitenkin tärkeä ja sellainen, jota olen miettinyt jo pidempään, jo ennen kuin tämä nousi esille laajemmaltikin.

Kaikkihan tietää, että nyt kun on hellettä ja kelit kuumenee, miehiltä riisuutuu paidat pois ja pelkissä shortseissa kulkeminen on ok. On ihan fine, että miesten uimavarustukseen kuuluu uimahousut/-shortsit. Naisilla on kuitenkin ehdottoman sopimatonta kulkea yläosattomissa, ja uidessa ei voi kuvitellakaan, että uisi vain bikinien alaosassa. Jenkkileffoissa ikäraja pamahtaa kahdeksaantoista vuoteen jos naisen nänni edes vilahtaa, mutta vaikka jos minkälaista gorea veren ja suolenpätkien kanssa kidutuksen säveltämänä voi näyttää jo ihan esiteineillekin.

Mikä naisten rinnoissa ja juuri niissä nänneissä on niin kamalaa? Mikä saa niistä asiattoman? Voihan miehilläkin olla muodokkaat rinnat painon tai sairauden mukana tulleena, ja se ei ole tabu. Kaikista isoin mysteeri itselleni kuitenkin on tämän kaikkien rakastamamme Yhdysvaltojen logiikka, kuinka naisen nännit ovat todellakin pahuuden perikuva. Siitä isot rispektit Suomelle, missä elokuvissa ja tv-sarjoissa alastomuus (paino naisten alastomuudessa) ei ole ollut niinkään big deal, ja ikärajat eivät nouse satunnaisen nakuilun takia. Koska, alastomuus on normaalia, ja sellaisenaan se ei yhdenkään ihmisen, lapsen taikka aikuisen, elämää järkytä.

Samaan aikaan kuitenkin mediassa naiset voivat vatkata itseään pelkät postimerkit nänniensä päällä, jolloin kaikki on vielä ihan jees ja ok. Kuitenkin jos laittaa topin päälleen ja jättää rintaliivit alta, niin että nännit nöpöttää paidasta läpi, on se aivan hirvittävän järkyttävän pornoa ja todella mautonta. Ööh, haluaako joku kertoa minulle miksi? On kuitenkin ihan todistettua, että silloin tällöin ilman rintaliivejä kulkeminen on hyvästä jo ihan omalle fysiikallekin.

Kuten sanoin, alastomuus sinällään on ihan luonnollista ja normaalia, eikä se ole (tai ainakaan pitäisi olla) shokeeraavaa millään tasolla. Minusta Mutsis On-bloggaajan tempaus, jonka voi katsoa täältä oli erittäin hyvä, ja olisikin ihana kuulla niitä vastalauseita, miksi on niin kamalaa nähdä naista yläosattomissa kun miestä voi katsella. Nomutkun se näyttää ällöltä ja ihan hirveeltä.-ei ole mielestäni mikään perustelu, koska noh, ei ne miehenkään nännit sen nätimmät ole. Jos jotakuta ällöttää roikkutissit/ketunnokat/megadaisarit/whatever, on siinä taas mielipidekysymys. Jos itse en tykkäisi blondeista ihmisistä, en voisi heitä kieltää liikkumasta ulkona vaan sen takia että itse en tykkää. 

Mitäs mielipiteitä tämä aihe teissä herättää? Oletteko edes pohtineet asiaa? Minusta olisi ihanaa, jos useat bloggaajat kirjoittaisivat tästä aiheesta, koska se on niin tärkä ja asialle on hyvä saada näkyvyyttä!