*:･ﾟ✧Such much travelling✧･ﾟ:*

Eilen kun tultiin myöhään töistä kotiin, ruvettiin vaan kiireellä väsäämään jotain syömistä, kun kumpikin oli aivan nälkäkuoleman partaalla. Alettiin sitten puhumaan syvällisyyksiä, siinä samalla kun soijasuikaleita keittelin kasaan (vitsit, kuohuuko muillakin se vesi siinävaiheessa auttamatta yli?), ja muistin erään kirjeen joka oli tullut väärään osoitteeseen, mutta kaikessa arjen hässäkässä vain unohtui sitten kirjekoriin. Mentiin sitä katsomaan ja samalla huomasin Finnairilta tulleen kirjeen, jonka olin myös ihan täysin ja totaalisesti unohtanut. Kummallakaan meistä ei ollut mitään käryä siitä, mikä kirje oli alkujaan, sillä laitettiin meikäläisen nimenmuutos vetämään vasta muutama päivä sitten, ja kirje tuli jo viikkoa aikaisemmin. Olin ihme ja kumma onnistunut saamaan Finnairin hopean tasokortin.

Ja miehekehän tästä innostui ihan hurjasti! Voi että meikäläisellekin tuli hyvä mieli ihan jo vain sen takia, kun näki miten iloiseksi toinen osapuoli tuli. Meillä on suoraan sanottuna ollut kummallakin hermot ihan superkireällä, kun kokoajan on kauheaa kiirettä, ja esimerkiksi viikonloppuna ei ehditty edes toisiamme näkemään kuin vain hautajaisissa aamulla. Siksi se vilpitön ilo tuntui ihan mahtavalta tämän kauhean kiirehässäkän välissä. Itsehän en ihan täysillä ole perillä mitä tasojäsenyyksiin vaaditaan, ja mitä ne suoranaiset edutkaan ovat. Matkabloggaajamiehelleni tämä siis oli selkeästi isompi juttu, vaikka hassulta ja hauskaltahan se tuntuu että nyt itselläkin on kaiken tämän reissaamisen jälkeen tasojäsenyys. Christian tosiaan ilahtui niin kovasti että kävi samantien hakemassa varastosta shampanjan ja työnsi sen pakkaseen, ja söimme sitten tortilloja ja katsoimme salkkareita ja joimme shampanjaa :D Että sellainen oli sitten eilinen ilta. 

Koska minusta ei tosiaan irtoa sen kummempaa lisätietoa tuosta hopeajäsenyys-jutusta, että kiinnostuneet voi kysellä kommenteissa ja nakitan sitten Christianin vastaamaan kysymyksiin puolestani. Ajattelin nyt sitten hyödyntää tätä postausta matkakuulumisilla, sillä häämatkaan on enää vain pari viikkoa! Ihan uskomattomalta tuntuu sekin, ihan jo kahdestakin syystä: a) Mihin se kesä meni? Häämatkahan oli siintämässä kaukana syyskuun lopussa, ja nyt sitä sitten jo kohta ollaankin siellä ja b)Hong Kong ja Japani! Kiina on kiehtonut pienestä pitäen, ja nykyisin suhtaudun vähän kaikkiin niihin ihmis- ja eläinoikeushässäköihin vähän kriittisesti. Silti jännää mennä katsomaan mikä siellä on meininki. Ja Japani nyt on Japani, eli tulen viihtymään, vaikkei per kohde olekaan ihan hirmuisesti aikaa. 

Se on vähän sitten kammottavaa, joudun olemaan peräti kaksi viikkoa ilman internettiä. Laivallahan ei netti toimi, oli sitten minkälainen liittymä tahansa. Perehdyttiin laivalla myytäviin nettipaketteihin, ja nehän sitten maksoikin puolet sielusta ja kaiken maallisen omaisuuden, joten todettiin että sen superhitaan ja tökkivän netin takia ei kannata maksaa, mieluummin on ilman. En tiedä, joitakuita sometauko helpottaa, itseäni lähinnä vain kuumottaa, kun jää paitsi asioista :'D Muutaman postauksen ajattelin nikkaroida varalle, ettei blogi ihan kahdeksi viikoksi sammahda, ja pyrin tekemään kuulumispäivityksen vielä Hong Kongista, jossa netti toimii mitä ilmeisimmin ainakin jonkun verran. Ja kamerahan siis totta kai lähtee matkaan, ja matkapostauksia on tulossa. 

P.s. Tosiaan nimeni muutin Berg-Dahlströmiksi, ja eikä, minä en vaan osaa kirjoittaa tuota! Saati sitten esitellä itseäni. Kun aikaisempi nimi on ollut niin lyhyt, on allekirjoitus ja itsensä esittely sujunut ihanan luontevasti, niin nyt pitäisi yllättäen kirjoittaakin tuplasti pidempi nimi. Believe me, meikän allekirjoitukset näyttävät nykyisin esikoululaisen sätösteiltä.