Nyt stressaa häät!!☆

Jepjep, ensimmäinen todellinen painajainen häihin liittyen tuli nähtyä viime yönä. Olin kirkossa, mutta naama meikkaamattomana ja hiuksia ei oltu edes yritetty laittaa. Itkin kaasolleni että nyt jäi hiuspinnit ja meikit kotiin, oikein huusin hänelle että lähde nyt hemmetti vieköön hakemaan minulle hiuspinnejä ja meikit. Sitten mieheni pamahti takahuoneeseen ja aloin huutamaan hänellekin, että tämä koko homma menee ihan pieleen. Jotain positiivista, kengät istuivat jalkoihini kuin nakuutettu! Sitten heräsin keskellä yötä siihen, että voi piru, häihin ei enää ole kauaa. Kaksi viikkoa, apua! 

Itse juhlat ei stressaa alkuunkaan! Eckerö Line on ollut todella ihana firma tehdä yhteistyötä ja he ovat todella innoissaan häistämme, ja homma on hoidossa. Olen todella helpottunut kun voin tuntea olevani hyvissä käsissä. Mekko on pienennettävänä ja kaikki todellakin mallillaan, kakku tilattu ja vieraslistat läpikäytynä. Varasin itselleni kampaamoajankin, kun totesin ettei minun kannata alkaa säätämään mitään itse aamulla, kun minun hiustenlaittotaidot on mitä on. Meikkaan kuitenkin itse itseni, tyhmältä tuntuisi maksaa että joku muu sen tekee. Töistä sain vapaata kolmeksi päiväksi, ja halusivat antaa vielä yhden "ilmaisen" vapaapäivän, vaikka vakuuttelinkin että totta kai voin tulla töihin heti häiden jälkeen. Kaikki on häiden suhteen ihan mukavasti, mutta voi että tuo uni pamautti kauhean stressin ja ahdistuksen päälle siitä, että mitä jos... Kun ei koskaan tiedä mitä käy. Minun tuurilla olen kauheassa vatsataudissa juuri hääpäivänä, ja koko pirskeet joudutaan perumaan.

Sormuksetkin on siis ostettu, en muista oliko siitä jo täällä blogin puolella puhetta. Koska miehekkeeni kielsi täällä paljastamasta sormuksen ulkonäköä, kuvailen sitä nyt vain. Väri on siis ruusukulta ja kimallusta siinä on kerrakseen. Ja oliko nimestä puhetta? Aion ottaa yhdistelmänimen, ja siihen tottuminen onkin sitten vaikeaa. En halunnut vaihtaa kokonaan nimeäni toiseen, sillä jonkinlainen viha-rakkaussuhde minulla on omaan sukunimeeni. Ja onhan se hauskaa, naureskeltiin useamman ihmisen kanssa sitä, kuinka super suomenruotsalainen nimi minulla tulee olemaan, vaikken siis ruotsia äidinkielenäni puhu. Lisäksi matkustellessa yhdistelmänimi voi aiheuttaa hankaluuksia, sillä taitaapa olla aika skandinaavitapa ottaa edes sellaisia nimiä. Noh ehkä sitä kaikesta selviää. 

Sellaisia hääkuulumisia tähänväliin. Tuntuu kyllä siltä että koko juhlien järjestäminen on ollut aivan liian helppoa, ja jotain dramaattista on nyt unohtunut. Sellainen semitärkeä asia kuin esteettömyyden tutkiminen meillä jäi nyt viimetippaan, kun olimme unohtaneet koko roskan. No mikäs siinä kuin äkkiä nimiä paperiin ja maistraattiin, ja täytyy toivoa että lupa vihkimiseen napsahtaa ennen häitä :'D