tiistai 15. joulukuuta 2015

Vegan gingerbreads and OTT-decorating☆

Mitään vegaanihaasteita tms en ole ottanut vastaan, vaikka kovasti himottaisi testata ihan oikeasti vegaania ruokavaliota, jonka ei pitäisi ihan mahdoton toteutettava olla, varsinkin kun kasvislinjalla ollaan menty tähänkin asti. Arvostan veganismia todellakin, sillä se vaatii aika hurjasti ihmiseltä pidättäytyä kaikesta eläinperäisestä, varsinkin kun eläinperäisiä aineksia on lähes kaikissa kaupan valmisasioissa. 
Lähdin serkkuni kanssa kävelylle, ja kiertämään Karhupuiston joulumarkkinat. Juuri kun olimme lähdössä, tärmäsimme kojuun joka myi erilaisia erikoisruokavalioille suunnattuja taikinoita; vegaania, gluteenitonta, normaalia... Serkkuni nappasikin kaksi pussukkaa, yhden itselleen ja lahjaksi minulle toisen. Voi että innostuin kovasti tästä ajatuksesta ja voin vaikka vannoa että ensivuonna nikkaroin vegaanin taikinan kun pipareita teen.

Tässä kuvaa ainesosista; Ei niin hankalat kuin voisi kuvitella. Kananmuna on siitä hankala juttu, että todella moneen leipomukseen tarvitaan sitä, vaikka muuten ainekset vegaaneja olisikin (kuten minun epäonnistunut vegaaninen makaronilaatikko; Oli kyllä soijamaidot ja juustot ja soijarouhetta, mutta paiskasin kaksi kananmunaa sekaan tajuamatta ollenkaan niiden epävegaanisuutta). Maku-, koostumus ja tuoksu on aivan kuin siinä perinteisessä kananmunallisessa ja voita sisältävässä taikinassa. 
Kaiken lisäksi tämä taikina osui aivan täydelliseen ajankohtaan; olen hingunnut koristelemaan pipareita jo vaikka kuinka kauan! Kun leivoin alusta asti piipparit itse, ei poikaystäväni suostunut ostamaan koristeluaineksia (nyyh), ja en enää jaksanut alkaa siihen alusta-asti-itse - leipomisprojektiin, kaupan taikinat ovat minusta pahanmakuisia ja valmispipareiden koristelu olisi vähän hassua. Nyt sain jonkun toisen itsetekemää taikinaa ja sain nauttia vaan paisto- ja koristelupuolen! Siinäpä tulikin pieni probleema, ennenkuin leivontahyllylle kaupassa pääsin; Onko koristeluainekset vegaaneja? Aivan sataprosenttisen varma noista väriaineista en ole, muistaakseeni juuri punainen väri olisi jostain hyönteisistä peräisin. Kananmunanvalkuaista ei onneksi kuorrutteessa ollut, ja kun aloin jälkikäteen miettimään, niin sitruunamehusta ja tomusokeristahan se kotitekoinenkin kuorrute tehdään, mutta jostain olin sen kananmunanvalkuaisen repäissyt kuvioihin mukaan. Ostin siis ihan perus vaaleanpunaista sokerikuorrutetta sekä alkuperäiseltä tarkoitukseltaan muffineita koristelemista varten olevia nonparelleja. Tällaisia näistä sitten tuli:


Taiteilijasieluni pääsi valloilleen. Piparit ovat kuin lapsen käsialaa, ja sisältävät sokeria varmaan kahden viikon edestä. Pipareiden koristelu kun vaan on niin harvinaista hupia, että kun sitä kerran saa koristelemaan ruveta niin sitähän sitten ei kuorrutetta saatika nonparelleja säästellä! Olihan minulla visioni upeista jouluisista koristuksista, mutta kuten kuvasta näkyy, jaksoin taiteilla yhden kynttilän ja yhden lumihiutaletta muistuttavan tekeleen. Hauskaa oli ainakin, ja maistuu hyvältä! Pitääpä lähteä metsästämään tätä vegaanista piparitaikinaa vielä ennen joulua jostain, koristelutarvikkeita jäi sen verran yli, että mielelläni vielä toisenkin satsin nikkaroisin.

maanantai 14. joulukuuta 2015

Visit Tallinn! Sushicat!☆

Tallinna on kohteena varmasti todella monelle suomalaiselle tuttu, mutta suurin osa jää ihan keskustaan tai sataman tuntumaan Tallinnaan saapuessaan. Niin minäkin aina tähän asti, sillä aika Tallinnassa on ollut kortilla, ja ei ole ollut tarvettakaan lähteä Virukeskusta pidemmälle. Nyt viimereissullamme saavuimme illalla Tallinnaan ja lähdimme seuraavana iltana takaisin, joten aikaa oli hitusen enemmän. Sen verran että syömässä täytyi käydä ja ruokapaikkana sai toimia Sushicat!



Kuvaaminen tuotti aikamoisia haasteita, sillä valot olivat pinkit, ja väritasoitusta sai käyttää ronskilla kädellä, ja jos olisin yhtään enemmän sävyjä tasoitellut, olisi kuvat menneet huonolaatuisiksi. No tuleepahan ainakin realistinen ja kaunistelematon kuva siitä millainen paikka oli. Sushicat oli meido- ja animehenkinen kokonaisuus. Paikka oli kyllä hurjan pieni, ja suosiosta ei ole tietoakaan, mutta voi olla että illalla illallisaikaan paikka on semitäynnä. Itse mentiin syömään noin kahdentoista aikaan ja saatiin olla ihan keskenämme ja rauhassa.

Tilasimme ison sushilautasen, joka oli tarkoitettu kahdelle syötäväksi. Paloja oli 20, ja hintaa annoksella 14 euroa. Juomiksi tilasimme paikan spesiaalimojitoa, jossa oli hiukan lakritsinen vivahde joka ei minuun iskenyt.
Kokonaisuutena käymisen arvoinen paikka. Henkilökunta puhui suomea (kuten kaikkialla muuallakin näemmä), hinnat olivat halpoja ja sisustus ihan söpöä. vaikka vähän moe-henkisyys iskikin joiltain osin yli :D Sushi oli semihyvää, ei parasta ikinä muttei tuohon hintaan voikaan valittaa. Juomiset olivat extrahalpoja (kuten Tallinnassa aina, yllätys!) ja varsinkin salaatti-annokset olivat käytännössä puoli-ilmaisia.

lauantai 12. joulukuuta 2015

Our vacation! Part 4: Beautiful Santorini☆

Ulkona on synkkää, pimeää, tuulista ja märkää. Ei ollenkaan sellaista kuin kunnon joulukuussa tulisi olla. Siksipä onkin hyvä hetki taas jatkaa tätä viimekesän välimerenristeilyn postausta, jonka edellisen osan julkaisin noin kuukausi sitten. Turkista siirryimme siis Kreikkaan, ja Kreikassa oli kaksi kohdetta, Santorini ja Katakolon/Olympia. Matkamme aikaan sattui olemaan eurokriisi pahimmassa jamassa, ja lievästi kuumottelimmekin kuinka suopean suhtautumisen suomalainen pariskunta euroineen saa kriisissä olevassa Kreikassa; Mutta eikä mitä, ihmiset olivat hurjan ystävällisiä ja maisemat upeaakin upeampia! Ei sitä Kreikkaa suotta hehkuteta ja jos aurinkolomalle täytyy lähteä en yhtään vierastaisi Kreikkaa vaihtoehtona.












Lähdettiin liikkeelle jo klo 8 aamulla, jotta vältimme kamalan kuumuuden. Nopeastihan se aurinko sieltä nousi ja alkoi porottamaan täydellä teholla, mutta saimmepahan kivuta ylös kaupungin huipulle varjossa. Huhhuh kauheaa rahastusta, hissi ylös olisi kustantanut viisi euroa per suunta, eli edestakainen hissimatka olisi maksanut kymmenen euroa. Hyvää liikuntaa se oli ja kyllä herkkukalorit paloi, joten eihän me piheinä sitä hissin hankkimista edes harkittu. Olihan Santorini kohteena hyvin turistinen, mutta luipimmekin taas hiukan taka-alalle, syrjäisimmille seuduille jonne muut laivalla olleet eivät niinkään eksyneet. Ostokset jäivä mini Ben&Jerrysiin, jonka kahdella eurolla pikkukaupasta mukaan nappasin. Santorini oli aivan ihastuttava paikka, mutta luulenpa että tuolla kuitenkin ehtisi tylsistyä viikonkin lomalla. Päivä Santorinissa oli minulle aivan sopiva!